Gidduu galchuu
Baaptistiin tokko jecha tokko gara kallattii ti’ooloojii Baaptistii “qajeelcha.” Meetodistiin immoo gara kallattii ti’ooloojii Meetodistii. Mormoniin tokko jecha tokko isaanii wajjin akka walsimuuf ni to’ata. Kaatolikni, Musliimni, barsiisaan Ibraayisummaa illee ni godha. Gareewwan Yihudootaa adda addaa waggoota dheeraaf kana godhaniiru. Maasoreetonni kana godhan waggoota 1200 dura, hamma yeroo sana hin dhaga’amnetti—mallattoo sagaleessuu 1,300,000 ol dabaluudhaan fi jechoota 1300 ol jijjiiruudhaan (Ketiv, waan barreeffame irraa gara Qere, waan dubbifamutti). Hiikkaan Septuagintii Giriikii (LXX) illee loogii hiikkaa fi jecha hiikuu of keessaa qaba. Inclination jechuun hiikkaawwan bocuu kun calaqqisa loogii namaa fi hiika amantii fi/ykn duudhaa nama tokkoo wajjin walsimu argachuuf fedhii qabaachuu ti. Wanti dhumarratti barbaannu jireenya fi nagaa waan ta’eef, mala hiikkaa keessatti loogii beekuun barbaachisaa dha. Hiikni hundi loogii fayyadama. Garuu hiikni hundi waa’ee isaa amanamummaa hin qabaatu. Jecha chesed yeroo 99 “garraamummaa” jechuun hiikee yeroo tokko “maqina” jechuun hiikuu koo, fi namatti hin himin, loogiin akkamii hojjechaa jira? Gocha raawwatamaa jechuun gocha raawwataa yoo hiike, loogiin isaa maali? Maaliif achi akka jiran osoo hin hubatin jechoota kuma hedduu yoo darbee, mootummaa dhaabbataa argachuuf jecha aangoo dhaabbataaf isa guddaan maxxansa eeyyamame mootummaa qabu baasuu waan ta’eef guutummaatti yoo hin hiikin, maal hojjechaa jira? Loogii tokko keessatti amanamummaan yoo hin jirre, akkamitti loogii jireenya ykn nagaa ta’uu danda’a? Eenyutu isa amanuu danda’a? Namni tokko illee hin amanu. Kanaaf xuraawwan battalumatti gaditti munyuuqan hundi ummata irraa dhokfamu. Hayyoonni loogii amanamummaa hin qabne irraa maddan ni dhaabu (gidduu galchu), namattis hin himan.
Pirojektiin RBT gara jalqaba isaatti deebi’a, waan hundaas saaxila. Innis “diigama” yeroo dheeraa dhokfame afaanota durii, akkuma barreeffametti amanamummaan baasee deebisanii ijaaruuf tattaaffii dha. Mallattoolee Maasoreetotaatiin uumame keessaa darba, maxxansa Giriikii NT murteessaa fi aangoo qabu hordofa, barreeffamoonni akka barreessamanitti qubee qubeen, sarara sararaan qorata. Duudhaan hiikkaa waggoota kuma lamaa fi hermeneutics irraa fagaatamee, wanta dhugaa argachuuf.
Itti fayyadama
Hayyoonni qarni hedduuf “accusative of time and place” jechuun himni Ibraayisummaa keessatti hiikamu hin dandeenye irraa rakkachaa turan. Sababni isaa, akkuma afaan biraa kamiyyuu loogii yeroo lafaa irratti hundaa’e waliin, afaan yeroo lafaa irratti barreeffame jechuun dursee fudhataniiru. Afaan yeroo namootaa akka Giriikii keessatti accusative bakkaafi yeroo jedhuuf caasaa himaa ifaa qaba. Garuu afaan bara baraa ta’e tokko, waan bara baraa jechuun hiikni isaa bakkaafi yeroo oli ta’e keessatti, accusative yeroo fi bakkaatiin akkamitti dubbata? Nuti Ibraayisummaa akka afaan proto-aonic sababa yeroo hin qabneetti ilaalla; itti fayyadamni Giriikii Koinee immoo kana akka dhihoodhaan hordofu ni argina.
RBTn wanti hundi—caasaawwan himaa, mallattoolee, hiikawwan etimooloojii, fi qaamolee leksikograafii, gaaleewwan rakkisoo, homograafota, “wantoota qubeessuu keessatti addaa ta’an,” akkasumas “jechoota hiikamu hin dandeenye” jechuun waamaman barreeffamoota qulqulluu keessatti argaman—kaayyoodhaan akka ta’an ni hubata (loogii qaba). Barreessaan akka akkasitti ta’u akka barbaade, jechoota 1,300 “sirreeffamuu” akka hin barbaanne ni fudhata. Yeroo walaloon tokko barreeffamu, walalaan sun akkaataa, karaa, ykn sirna yaadameen barreessaa jira. Raajichi illee akkasuma. Garuu raajichi caalaatti iccitii qabuun—caalaatti of-eeggannoodhaan, keessumaa raajii ta’uun irraa fagaachuu, boolla keessatti darbamuu, ykn qalamuuf balaa yoo qabu—barreessa. Yeroo isaatiin baay’ee dura “waan argu barreessuudhaan,” bifa fuuldura sanaa uumuu keessatti dammaqinaan hirmaataa jira. Sababuma kanaan, namni gama sana irraa isa dubbisuu fi dhaga’u immoo waan isa duuba “darban keessatti” barreeffamaa jiru bocuu keessatti dammaqinaan hirmaataa jira. Humni raajii jira jechuun jechuun raajii dursee dubbatamuu osoo hin taane, yeroo keessatti tuqaawwan tartiibawaa lama gidduutti yeroo wal fakkaatu keessatti karaan dabarsaa dhugaa jiraachuu dha.
אראנו ולא עתה אשורנו ולא קרוב
Amma osoo hin ta’in isa nan arga; isa duukaa nan ilaala, garuu dhihoo miti…
Lakkoobsa 24:17 RBT
Kunis afaan Ibraayisummaa mataan isaa “sammuu bara baraa” ykn “ofii bara baraa” irraa kan barreeffame, jechuunis daangaa bakka-yeroo keenyaa ol kan ta’e jiraataa fi socho’aa ta’e irraa kan dhufe jechuun hubachuurratti hundaa’a. Kun saayinsii yeroo ammaa kan materialism (yaada wanti sammuun akka uumamu jedhu) irratti hundaa’ee jiru qormaata; garuu daangaa saayinsii hunda miti (fkn. yaadiddamoota koowantamii dammaqina irratti). Jechi “eternal” jedhu mataan isaa Laatiin aeternus irraa kan dhufe yoo ta’u, kunis hayyoota Kiristaanaa Yeroo Giddu Galeessaa keessatti Giriikii aionios fi Ibraayisummaa olam hiikuuf fayyadamaa turan. Jechi kun ti’ooloojii amantii Lixaa keessatti bu’uura ta’e. Jechoonni akka “saayinsii bara baraa” ykn “bara baraa saayinsaawaa” jedhu hiika aadaa keessatti wal faallaa guutuu dha. Wanta walitti dhufeenya qabu yeroo hin qabne keessatti dabarsuun ni danda’amaa? Qaama barreeffamootaa irratti immoo bu’aan isaa maali? Qorannoowwan fiilooloojii baay’een (jechuunis, hundi isaanii) akkaataa yaadaa akkanaa hin ilaallan. Namni tokko ilaalcha boruu irraa ergaa tokko barreessuuf yaale, maal fakkaata? Dhugumatti ni danda’amaa? Garuu yaadni ti’oorii akkasii kamiyyuu osoo hin mirkanoofin dura, namni tokko ofii isaa akkaataa yaadaa afaanii sana keessa galchuu qaba. Kana qofa miti, herregni tokko jiraachuu qaba—herrega bara baraa. Asitti namoonni tokko tokko uniwersiin herregaan qofa ibsamuu osoo hin taane, mataan isaa herrega ta’uu isaa falman. Fakkeenyaaf lakkoofsi ykn ti’oorimii Pithaagoras () hin “dulloomu” yookaan hin “du’u.” Kanaaf “Ofii Bara Baraa” bu’uuraa ta’e tokko caasaa herregaa walxaxaa hin duune ta’uu qaba. Bakka duudhaaleen amantii herregaa fi loojikii irraa gara mootummaa yaada falfalaa seenuutti, RBTn kallattiidhaan gara herrega jiraachuutti kaayyeffata.
Mallattoolee Hiikaa
RBT waliin, jechoota Ibraayisummaa (fi Giriikii) karaa isaan wal irraa adda ta’anii itti turan, akkasumas hiikawwan isaanii addaa hamma danda’ametti eeguuf carraaqqiin xiyyeeffannaa qabu ni godhama. Kun mala haaraa miti; dubartiin maqaan ishee Julia Smith jedhu dhuma jaarraa 1800s keessa kana hojjettee turte.
Jechi tokko tartiiba qubeewwan ijaarame kan hiika murtaa’e dabarsu bakka bu’a. Fakkeenyaaf, miqneh (#4735), behemah (#929), fi beir (#1165) yeroo baay’ee jechoota wal fakkaatan (beeyladaa, loon, kuusaa loonii, bineensa, bineensa bosonaa, kkf.) fayyadamuun wal hin simneen hiikamu. Gochoonni hiikkaa akkasii jechoonni of-eeggannoo malee filatamu ykn ofii isaanii keessatti kaayyoo barreeffamaa xiqqaa qabu jedhu dursee fudhatu. Fakkeenyaaf jecha Ibraayisummaa nephesh ilaalaa; hiikni isaa bu’uuraa “hafuura/lubbuu” ta’us NASB kabajamaa keessatti karaa adda addaatiin “hiikama”:
kamiyyuu (1), nama kamiyyuu (2), nama kamiyyuu* (1), fedhii nyaataa (7), jiraataa (1), jiraattota (3), qaama (1), hafuura (1), reeffa (2), uumama (6), uumamoota (3), du’e (1), nama du’e (2), du’a fidu (1), du’a (1), of hin dandeenye* (1), fedhii (12), fedhii* (2), hin quufne* (1), obsuu* (1), miira (1), jabaataa* (2), sassataa* (1), onnee (5), kan onnee (2), ishee mataa (12), Isa Mataa (4), ofii isaa (19), nama (1), nama (1), beela (1), jireenya (146), jireenya* (1), dhiiga jireenyaa* (2), jireenyota (34), uumama jiraataa (1), dheebuu* (1), nama (4), kan namaa (1), namoota* (2), sammuu (2), Ana Mataa (3), ofii koo (2), lakkoofsa (1), warra tokko (1), warra kaan (1), ofii keenya (3), kan mataa (1), fedhii cimaa* (1), uummata (2), uummata* (1), urgooftuu* (1), nama (68), nama* (1), namoota (19), garbicha (1), muraasa (1), lubbuu (238), kan lubbuu (1), lubboota (12), humna (1), ofii isaanii (6), dheebuu (1), qoonqoo (2), fedhii (1), hawwii (1), hawwiilee (1), ofii kee (11), ofii keessan (13).
Maal jedhu?
Falsafawwan hiikkaa akkanaa gatii seera hiika jecha bu’uuraa irraa baay’ee fagaatu. Wanti ati ilaalaa jirtu bal’ina daangaa hiikaa qofa osoo hin taane, yeroo tokko tokko garmalee babal’ina, ykn illee daangaa hiikaa garmalee darbu dha; bakka hiikni haala keessaa amanamummaa jechaatti bu’u. Jecha Ibraayisummaa tokko bakka buusuuf jechoota Ingiliffaa gara saddeettamaatti dhihaatan fayyadamu; kunis jecha tokko qofa. Hiikni “walqixxummaa sirna qabeessa” jedhu jechuun of waamu, garuu yeroo hunda jijjiirraa haala keessaa hayyamu amanamuu danda’aa?
Kunii fi malawwan/falsafawwan kana fakkaatan afaan Ibraayisummaa akkuma afaan biraa kamiyyuu mallattoolee suuraa irraa yeroo dheeraan guddachaa dhufe, hojiidhaanis akkuma afaan biraa kamiyyuu tajaajile jedhu dursee fudhatu. “Musee”n karaan “afaan achi irraa dhufe” kan waliigalteewwan afaanii idilee hunda cabse, wantoota Phoenician durii illee fayyadamuun jalqabame jedhu dagata.
Hiikni RBT jechoota guutuu dabaluu ni xiqqeessa. Wanti tokko hiika yoo hin qabne, hiika akka qabaatu gochuuf jechoota hin daballu. Hiika isaa argachuuf dhihoodhaan ni ilaalla. Wanta kamiyyuu hiikuu keessatti gonkumaa daaguu ni didna. Haala heddu keessatti jechi ykn keeyyanni tokko, waan tokko akka hin dhabne mirkaneessuuf guyyoota hedduuf qorannoon irratti taasifama. Jechoota dabaluun, durduubota tuffachuun, hiikawwan bakka bu’oota maqaa jijjiiruun, “particles” darbuu, ykn wanta hiika hin fakkaanne hiika kennuuf jechuun hiika jalqabaa irraa guutummaatti adda ykn isa faallaa ta’e “hiikawwan xiqqaa addaa” tolchuun, gowwoomsaa fi nama sobuu dha.
Kitaaba Jechoota Dukkanaa’an, Gara Ifaatti Fide
Hiikkaan kun walxaxina iccitii qabu afaan keessa jiru irraa fagaatuu ykn dhoksuu irra, dubbisaa akka salphaatti akka danda’ametti sirna yaada iccitii qabu, samii irraa dhufe, “hundi tokko keessa” jedhu keessa cuupha; innis samii irraa waan dhufeef ifa samii maddu gochuu qaba—inni gurra dhaga’u qabu haa dhaga’u.
Kaayyoon guddaan “loogii foonii”—yaadawwan dursee qabaatan kan lafaa, ajandaawwan, tilmaamawwan, hiikawwan, ilaalcha “hundi keenya du’uuf murteeffamneerra” jedhu—adeemsa hiikkaa keessaa balleessuu fi hiikawwan etimooloojii ykn leksikograafii akka beekamanitti hamma danda’ametti eeguu dha. Kunis dubbistoonni barreeffamoota dukkanaa’an ofii isaanii akka hubatan carraa kenna. Dubbisaan haa hubatu (Mat. 24:15).
Ibraayisummaa Macaafa Qulqulluu yaadawwan ammayyaa ti’oorii afaanii fi barreessummaa irratti hundaa’an bu’uuraan qormaata. Fakkeenyaaf, qubee tokko duubatti garagalsanii barreessuun kaayyoon isaa maali?
“Tuuta nuniin garagalfamanii keessaa isa jalqabaa barreeffama Lakkoobsa 10:35–36 marsaa argama.” Mallattoo qorannoo-barreeffamaa tii? Yaada gulaalaa tii? Kitaaba “dhabame” adda ta’e agarsiisan qawwee dhaa, kanaaf akka Talmudiin jedhuutti Kitaabota Seeraa keessatti kitaabota torba dhugumatti akka jiran agarsiisaa? Hiika isaa irratti mormiin jiru kan nama hawwatu dha. Ilaali (https://en.wikipedia.org/wiki/Inverted_nun)
Qubeen נ (nun) itti fufiinsa, babal’ina, sanyii—dirree hiika isaa keessatti duraanuu mul’atu (נין “ilma dhalootaa,” נוּן “biqiluu,” mallattoo qurxummii Aramaayikii, kkf.)—wajjin walqabatee beekama. Kana jechuun, nun dheerina jireenyaa fuulduratti diriiru encode godha. Kallattii idileetiin dhaloonni fuulduratti yaa’uu agarsiisa. Nun garagalfame, kanaaf, hiika sana hin haqu; kallattii isaa garagalcha. Sanyiin gara maddi isaatti deebi’uu, babal’inni gara jalqaba isaatti deebi’ee dacha’uu agarsiisa. Du’a miti, garuu deebi’anii of keessa seenuu dha.
Hiikkaan kun barreeffama akka inni jalqabaa, hin calalamin (hin faalamne)tti dhiheessa; seenaawwan isaanii akka waan dur yaadame caalaa gadi fagoo—illee akka taatee tokko walitti hidhamee guutuutti—mul’isa. Hiikkawwan fi ibsawwan waggoota kuma lamaa ol darban keessatti yaadawwan dursee qabaman fi duudhaaleen tartiiba yeroo du’atti loogii qaban irraa baay’ee miidhamaniiru. Gurra mirgaa guutummaatti muran.
Kakuu Haaraan Giriikii illee falsafawwan, ajandaawwan, duudhaaleen, fi ibsawwan amantii kanaan miidhameera. Jechoonni ijoo akka “fuula uumamaa,” “dubartii haaraa,” “gubbaa dhalate,” “beekumsa gadi fagoo,” “iccitii,” fi “giraana uumamaa,” “jireenya zoe,” “psyche,” “gadi darbuu,” “sagalee loonii,” “gadi dhaga’uu” akka kanaatti hin hiikaman. Qooda kanaa dubbistootaaf afoola amantii akka “ka’uu” bakka “dhaabachuu tokko,” ykn “qajeelummaa” bakka “haqaa,” “cubbuu” bakka “dogoggoruu” jedhu kennamu. RBTn hiikawwan jalqabaa fi sirrii, kanneen fakkeenyaawaa ykn babal’ifamoo hin taane, jechuunis hiikawwan Giriikii durii kanneen “haala keessa galfaman,” “babal’ifaman,” “tropical,” “elliptical” ykn jecha amantiitiin wal hin makamin, hamma danda’ametti hordofa.
“Itti fayyadama” Amantii
“Itti fayyadamni amantii” jecha tokkoo dhugumatti hiika jecha sanaa jijjiiraa? Amantiin jechoota hedduu irra deebiin hiikuun dammaqina hayyootaa keessa dhaabate fakkaata; hamma galmeewwan jechootaa sekulaarii illee galumsa isaanii keessatti “itti fayyadama Kakuu Haaraa addaa” jedhuuf jecha hiikawwan xiqqaa (kan jalqabaa hin taane) dabalanitti. Itti fayyadama Kakuu Haaraa? Garuu jechoota Giriikii duraan itti fayyadamni isaanii beekamaa tureef hiikawwan ykn itti fayyadamawwan haaraa kana eenyutu uume? Barreessitoonni sun jechoota duraan itti fayyadamni isaanii beekamaa tureef itti fayyadamawwan fi hiikawwan haaraa dhugumatti uumaa turanii? Hiikawwan haaraa jedhaman kun maal akka ta’an eenyutu murteessa? Barreessitoonni Kakuu Haaraa hiikawwan haaraa jechuun uumaa turan hundaaf “Galmee Jechoota Kakuu Haaraa” nuuf hin dhiisne. Yookaan aangoo biraatu jaarraawwan boodaa keessatti, yeroo Giriikiin hiikamu, garagalchamu, biyya alaa keessatti raabsamu jalqabetti, “itti fayyadamawwan haaraa” Giriikii uumaa ture?
Bu’aan kun xiqqeessanii ilaaluun hin danda’amu; dhumarratti waan “Wangeela Jalqabaa” jechuun waamamuu danda’u tokko “Itti Fayyadama Haaraa Wangeela Giriikii” jalatti gadi fagoo awwaale. Dabalataanis, itti fayyadamni amantii “garaagarummaa” hedduu (jechuunis jijjiirama fi haquu) dhiise; kunis hiiktoonni barreeffamoota kam hordofuu akka barbaadan filachuu akka danda’an taasise, maddoota aangoo qabanitti yeroo mijatutti qofa maxxanuudhaan, fakkeenyaaf Roomaa 2:16 keessatti akka mul’atutti.
Roomaa 2:16 keessatti barreeffamoonni aangoo qaban,
ἐν ᾗ ἡμέρᾳ “guyyaa kamiin” — ᾗ bakka bu’aa maqaa walqabataa, dative feminine singular, ἡμέρᾳ “guyyaa” jedhu waliin walii galu qaba.
Kun guyyaa murtaa’e jechuun sirriitti hiikamu hin danda’u waan ta’eef, “guyyaa isa keessa” (guyyaa murtaa’e agarsiisuuf article murtaa’e hin jiru) jedhu dirqisiisuuf, garagalchoonni boodaa bakka bu’aa maqaa dubartii walqabataa ᾗ haquudhaan ὅτε “yeroo” jedhu dabalaniiru:
ἐν ἡμέρᾳ ὅτε “guyyaa yeroo” — ὅτε akka walqabsiisaa yeroo, keeyyata gocha murtaa’e qabu jalqabu.
Bakka bu’aan maqaa dubartii walqabataa ᾗ dubbisaa gara jechoota duraanii, fakkeenyaaf Onnee, isa waliin dhugaa ba’u sanaatti deebisa…
Aayata kana irratti hiikkawwan barreeffamoota aangoo qaban hordofan tokko illee hin argine.
Hiikni hundi jijjiirama hordofa — jechuunis, hiikkawwan ammayyaa jechuun ni danda’ama hundi Roomaa 2:16 keeyyata yeroo fayyadamuun, fakkeenyaaf “guyyaa Waaqni itti murteessu…,” jechuun hiiku; garuu barreeffamni murteessaan ἐν ᾗ ἡμέρᾳ, keeyyata walqabataa, eegee jira.
Hayyuun tokko kana “hiika walcaalchisuu” ykn “jecha jechaatti jabaatanii hiikuu irraa fagaatuu” jechuun waamuu danda’a; yookaan haasawa gowwoomsaa arrabni yaada itti leellisuu danda’u kan daangaa hin qabne keessaa tokko jechuun. Garuu kun dhimma “jecha jechaatti jabaatanii hiikuu” fi “dhiheessuu socho’aa” gidduutti jiru miti. Kun bakka bu’iinsi jechootaa caasaa keessa kaa’ame barreessaan dabarsuu yaalu haquu dha. Koreewwan hiikkaa warri maddoota “aangoo qaban” jechuun waaman kun, yeroo wal fakkaatutti, yeroo isaanitti mijatutti maddoota aangoo qaban caalaa hiikawwan duudhaa, loogii ti’ooloojii, fi waan dubbisaan beeku irratti hirkatu. Akka kanaan dubbisaawwan garaagaraa hayyoonni akka waan isaanii barbaadanitti dubbifamu hiikuuf meeshaa ta’u. Barreeffamoota garaagaraa wajjin, yeroo adeemanitti waan barbaadan filachuu danda’u. Kunis yaada barreeffamni murteessaan qabatamaan “aangoo dhumaa” ta’uu isaa laaffisa; haala hiikkaa duudhaa “arraba lama” qabu dhugumatti mul’isa. Barreeffamoonni aangoo qaban sun aangoo qabuu moo hin qabanii? Yoo qabatan, maaliif irraa fagaachuun baay’ate?
Nuti gama keenya irraa, RBTn barreeffamoota aangoo qaban hamma danda’ametti walitti fufiinsaan hordofa. Jijjiiramawwan, haqamawwan, dabalawwan, fi kkf. ifatti aangoota waliin wal faallessan yeroo arginu, salphaatti barreeffamoota aangoo qabanitti ni maxxanna.
Barbaachisummaa Caasaa Himaa Ibraayisummaa: Ismaa’elii fi Yisihaaq akka Sanyii Tokko (deebi’ee of keessa seenuu)
Galaatiyaa 4:28-29 hiikkaa jecha-jecha hin calalamne keessatti irra deebi’ii ilaali; garaagarummaan Yisihaaqii fi Ismaa’elii gidduu jiru akka dur yaadame ifa ta’uu dhiisuu isaa hubatta:
“Isin obbolootas, akka Inni Kolfu (“Isaac”)tti, ijoollee abdii ti. Garuu akkuma yeroo sana inni akka fooniitti dhalate, isa akka hafuuraatti jiru ari’aa ture, akka kanaattis amma.” Galaatiyaa 4:28-29 RBT
Uumama 21:12-13 waadaa Yisihaaqii fi Ismaa’el lamaan isaaniif kenname gad fageenyaan ibsa:
“…sababiin isaa Inni-Kolfu (“Isaac”) keessatti sanyiin siif waamamaa jira. Akkasumas, את-ilma Garbittii kana saba tokkootti isa nan godha (“Ishmael”), sababni isaa sanyiin kee mataa isaa dha.” Uumama 21:12-13 RBT
Akka barreeffamni Ismaa’el sanyii Abrahaam ta’uu agarsiisu, Yisihaaqis sanyii Abrahaam ta’uu hubadhu. Sun sanyii lama dha. Garuu eegi,
“Waadaanis Abrahaamii fi sanyii isaatti dubbatame. ‘Sanyiiwwan’ jechuun, akka waan baay’ee keessaa hin jedhu; garuu akka waan tokko keessaa, ‘Sanyii kee’ jechuun, innis Isa Dibame (“Christ”) dha.” Galaatiyaa 3:16 RBT
Ismaa’elii fi Yisihaaq fakkeenya sanyii tokkoo fi isuma tokkoo ta’uu isaanii jedhuu laata? Ismaa’el Yisihaaq “ari’achuu” isaa namni hiika kennu ykn hayyuun tokko illee gonkumaa hin hubanne; sababni isaa seenaa Uumamaa keessatti taatee akkasiiti jechuun hin dubbatamne. Dhugumatti, iccitiin waan kanaa yeroo Uumama 21:9 (bu’uura barreeffamaa tilmaama Ismaa’el Yisihaaq “ari’achuu” jedhuu) jecha jechaatti dubbisnu caalaatti nama ajaa’iba:
“Dubartiin Kabajamtuu (“Sarah”) את-ilma Haagar kan Marsaa-Lamaatti Marfamte (“Egypt”), isa isheen Abbaa-Baay’inaa (“Abraham”)f deesse, inni-kolfu ta’uu argiti.”
Barreessaan Ismaa’el irratti participle “inni kolfu” jedhu fayyadama; kunis hiika maqaa Isaac, jechuun Inni Kolfu ti. Phaawulos sanyiiwwan lamaanuu akka tokkootti ilaalaa jiraachuu danda’aa? Barreeffama irra deebi’anii ilaaluun, dhugumatti akka inni ilaalu fakkaata,
“…sanyiiwwan baay’ee akka ta’anitti miti, garuu [sanyiiwwan] akka tokkootti.”
Hayyoonni yeroo baay’ee Phaawulos barreessaa walxaxaa, caasaa gabaabaa fi guutuu hin taane filatu, hubachuuf baay’ee rakkisaa jechuun isa ibsu. Garuu akkuma mul’atutti, yeroo barreeffamoonni hin laaffifamne ykn irra hin dhangalaane, nuances nama dinqisiisan fi wantoonni gadi fagoon keessaa ni dhangala’u. Tarii hayyoota mataa isaanii Phaawulos barreessaa walxaxaa fi gabaabaa taasisaa jiranii?
Ibraayisummaa akka Yeroo fi Bakka Ol Ta’etti: Ta’uu, Dura, Dhuma, Jalqaba, Xumura
Iccitiiwwan gadi fagoo keessaa tokko afaan Ibraayisummaa durii accusative yeroo fi bakkaatti akkamitti akka dhihaatu keessatti argama. Beekumsi yeroo ammaa mata duree kana irratti jiru baay’ee hanqataa fi murtii hin qabne dha. Har’as astiroofiizisistoonni bakka-yeroo hubachuuf rakkachaa akka jiran, yaadiddamoonni sammuuwwan ifaa Einstein irraa kaasee dhiheessan immoo dhugumatti sammuu namaa raasu isaanii hubachuun barbaachisaa dha.
Wantoota hiiktoonni yeroo baay’ee irra darban keessaa tokko gochoota Ibraayisummaa keessatti yeroo darbe, yeroo ammaa, ykn yeroo fuulduraa adda ta’e dhabuu dha. Qooda kanaa, Ibraayisni bifa “guutame” fi “hin guutamin” qofa fayyadama. Hiiktoonni akka duudhaatti bifoonni kun daangaa afaanii qofa turan, barreessitoonni durii immoo miira darbe, ammaa, ykn fuulduraa dabarsuuf karaawwan kalaqaa keessatti fayyadaman; hayyoonni kana “hiikuu” qabu jechuun dursee fudhataniiru. Miira sirrii hiikuun haala keessa jiruu fi “tilmaamawwan” baratanitti dhiifame. Haa ta’u malee, barreessitoonni durii yeroo akka sirna darbe-ammaa-fuulduraatti illee yaadan isaanii hin mirkanoofne. Sababni isaa, ijaarsi Ibraayisummaa, akkuma hiikni “Ibraayis” jedhu mataan isaa agarsiisu, achii ol irraa akka ta’uuf yaadame.
Haala bifa “Guutame/Hin Guutamin” hiikkaa RBT keessatti dhihaate keessatti, garaagarummaa isaanii hamma Ingiliffaan hayyametti dhoksuu irra cimsinee mul’isuuf kaayyeffanna. Karaan kun gocha xumurame ykn guutame fi isa itti fufaa ykn hin guutamin gidduu jiru ifatti adda baasa. Akka duudhaatti, yeroo ammayyaa gochoota Ibraayisii irratti hundaa’uun osoo hin taane, wantoota haala keessaa akka durduubota, jechoota yeroo ibsan, marii, fi kkf. irratti hundaa’uun ramadameera.
Afaan Ibraayisummaa yeroo samii akka tokkummaa tokkootti—“dura” fi “booda” lamaan isaanii—ilaalu fakkaata. Fakkeenyi caalaatti mijatu yeroo akka waan nu marsu, fuuldura fi duuba keenya irraa, akkuma sarara ilaalcha fagoo lamaa ykn akka yaa’a bishaanii walitti fufaa, geengoo ta’eetti yaaduu ta’uu danda’a. Yaadni kun akka qubeelaa bishaanii maddi tokko irraa kallattii faallaa lamaanitti yaa’uutti fakkeeffamuu danda’a. Barreeffamni Ibraayisummaa fakkiiwwan fi sirnoota kana irra deddeebiin malaan agarsiisa. Ilaalchi kun yaada keenya kan Lixaa sarara qajeelaa, tartiiba yeroo qabu keessatti tuqaawwan bitaa irraa mirgatti kaa’uu irraa baay’ee adda. Yaadni Ibraayisummaa keenyaa irraa bu’uuraan adda ta’uun isaa ifa dha. Isaan Uumama darbe fi fuuldura jechuun argan; yaadni isaanii “amma” fi “har’a” jedhu immoo tartiiba yeroo keessatti hin murtoofne fakkaachuun hiika gadi fagoo qaba ture. Yeroon akka guutamuu ykn guutamuu dhiisuutti hubatama ture; yaadni kun hubannoo keenya idilee yeroo irraa kan ka’e qabachuun rakkisaa dha. Kanaaf, accusative yeroo fi bakka Ibraayisummaa hubachuu fi hiikuun yeroo hunda hayyootaa fi hiiktootaaf rakkoo ta’ee jira; sababni isaa yaadawwan Lixaa yeroo waliin hin walsimu.*
Akkaataan yaadaa kun tartiiba yeroo hin qabne, aionic ta’e, durii, wal hin simne, ykn dhugaa saayinsaawaa har’a irratti baay’ee mirkanaa’oo taanee jirru guutummaatti kan dhabee jechuun yoo ilaalamu, hiikkawwan ammayyaa isa dhoksuuf barbaadan, tokkoon tokkoon isaanii “jecha Waaqayyoo geggeeffame” jechuun himannaa guddaa dhiheessan, caalaatti hamoo fi dogoggorsa ta’uu isaanii hin argisiisuu?
Akkasumas, Caaffanni Qulqullaa’oon Ibraayisummaa yeroo nuti haala ammayyaa keenya keessatti tuqaawwan yeroo murtaa’an barbaadnutti, dheerina yeroo kennu fakkaatu. Kunis bakka fi kallattii gidduutti, akka kaabaa, dhihaa, bahaa, fi kibbaa, ni diriira. She’ool illee (yeroo baay’ee Si’ool jechuun waamamu) akka tuqaa ykn iddoo sirrii, xumuraa ta’etti osoo hin taane, akka kallattii xumuraa ta’etti mul’ata (Uumama 37:35 keessatti yaadannoo RBT ilaali).
Caaffanni Qulqullaa’oon Ibraayisummaa kaayyoo tokkoof mirgaa irraa gara bitaatti barreeffamanii ta’uu danda’u. Wanti nuti fuulduratti socho’uu jechuun hubannu, yaada Ibraayisummaa keessatti gara duubaatti socho’uu fakkaachuu danda’a. Caaffata hunda keessatti, “tapha” barreeffamaa ifa ta’e ykn qaamni iccitii, yaada garagalfamaa, faallaa, calaqqee, gosaa fi faallaa gosa, dachaa, cimdiilee, fi lakkuuwwan of keessaa qabu ni mul’ata. Gaaffiin, tarii dhugaan dhokataanis, maal dhabne jedhu dha. Jechoonni hedduun bifa lamaa ykn cimdii iccitii qabu keessatti argamu; kunis tokko yookaan baay’ee akka hin taane agarsiisa. Jechoonni kun “ija,” “bishaanota,” “samiiwwan,” “mudhii,” “harma,” “miila,” “lamaan,” “funyaan,” “tarkaanfii,” “baallee,” fi kanneen biroo of keessatti qabatu. Jechoonni akka “dhagoota” fi “Yerusaalem” illee yeroo tokko tokko bifa lamaa keessatti mul’atu; kunis uumama “lamaa” iccitii qabu afaanichaa dabalata.
Yeroo fi bakki iccitii barreeffamaa walxaxaa kanaa kan bara baraa jalatti akka jiran fakkaatu; kunis jechoota Lallaba 3:15 keessatti argamaniin fakkeenya: “Kan ta’e eenyu? Inni dur dheeraa dha. Kan ta’u immoo eenyu? Inni dur dheeraa ta’eera. Elohim immoo isa ari’ame barbaadaa jira.” (Lallaba 3:15 RBT)
Ibsi akkanaa yeroo akka giraana tokkootti, inni bara baraa “gubbaa” isaa gidduutti akka jiruutti yaadnu walitti dhufeenya qabaata. Kunis yaada Ibraayisummaa as—achi—deebinee as jedhu fida. Iccitiin kutaa sadii kun kan yeroo mormu, jechoota Yohaannis irratti dubbataman keessattis mul’ata: “inni mataan isaa Eliyaas, kan dhufuuf murtaa’e/ jedhu” (Mat. 11:14). Fuula irratti, Yesuus Yohaannis yeroo keessatti yeroo wal fakkaatu bakka “lama” (ykn illee sadii) keessa akka jiru jechuun yaada; namichi gidduutti jiru immoo bakka tartiiba yeroo keessa osoo hin taane, bara baraan gidduutti jira. Yoo akkas ta’e, “sadii-tokkee” mataa isaa hin uumuu ree? Tokko, lama, sadii, namicha gidduu jiru waliin.
Yaada Ibraayisummaa durii kana bakka-yeroo hubachuuf, yaada itti fufiinsa yeroo geengoo ta’e ilaaluun nu barbaachisa; kana goonaan iyyuu, yaada qabachuun rakkisaa ta’ee hafa. Garuu achumatti Macaafni Qulqulluun irra deddeebiin bara baraa “qabachuu” akka qabnu nutti hima. Hayyoonni fi hiiktoonni yaadawwan Ibraayisummaa kana hubachuuf rakkatan; kanaanis hiikkawwan yeroo baay’ee xixinnoowwan caasaa himaa kana dhabaniiru.
Julia Smith fi Robert Young istisnoota muraasa; isaan hiikkaa Smith Parker Translation fi Young’s Literal Translation (YLT) keessatti akkaataa afaanichaa ajaa’ibaa kana eeguuf yaalaniiru. Haa ta’u malee, seenaa guutuu keessatti hayyoonni Kiristaanaa hedduun ce’umsa Macaafa Qulqulluu Ibraayisummaa irraa gara Kakuu Haaraa Giriikiitti ta’e akka sababa yaadni Ibraayisummaa hubannoo yeroo ammaa keessatti dulloome ykn barbaachisaa hin taanetti murteessuuf ilaalaa turan. Kanaaf, akkaataa barreeffamaa Macaafa Qulqulluu iccitii qabu seenaawwan “bishaan itti makame”tti jijjiiran; “ergaawwan” murtaa’an “seenaawwan beekamoo” irratti xiyyeeffatan.
Ta’us, barreessitoonni Ibraayisummaa jalqaba akka dhumaattis ilaalaa turan fakkaatu. Ilaalcha bara baraa gidduu irraa, jalqabni dhuma illee dha. Yaadni kun Lallaba 1:1-11 keessatti fakkiiwwan—iccitii adda addaan, jechoota Haagar keessatti, illee sirna maatii Yaaqoob yeroo Uumama 33 keessatti sulula lagaa ce’anitti qindaa’een ibsame fakkaata. Lallabni jecha jechaatti akka dubbifamu yaadame; barreessaan barreeffama guutuu keessatti jechoota akka hibboo ta’an ogummaadhaan tolche:
Hoorii[Abel #1892] hooriiwwanii, walitti qabaan jedhu, hoorii hooriiwwanii: Wanti Guutuun hoorii dha.
Nama Addaam hojii isaa hundumaa kan Aduu gaditti itti dadhabu irraa faayidaan maali?
Dhaloonni tokko deemaa jira, dhaloonni tokko immoo dhufaa jira; Laftis bara baraatti isheen-jabaattee-dhaabbattu dha.
Aduun baate, Aduunis lixte. Gara iddoo dhaabbii isaatti hafuura baafataa [fiigicha fiigaa, Far. 19:5, Ibr. 12:1], inni-bahu mataan isaa achi jira.
Inni bilisummaatti [kibba/mirga] deemu, inni dhokataatti [kaaba/bitaa] naanna’u, inni naanna’u, inni naanna’u, inni deemu Bubbee dha; marsaa isaa irrattis Bubbeen inni-deebi’u dha [Yoha. 3:8 waliin ilaali].
Lagaawwan hundi gara Galaanaatti deeman; Galaanichi hin guutamu [hin quufu]. Gara iddoo dhaabbii lagaawwan deeman sanaatti, deemuuf warra-deebi’an dha.
Jechoonni hundi dadhaboo dha. Namni dubbachuu hin danda’u [callisaa]. Iji arguuf hin quufu [jaamaa]. Gurri dhaga’uuf hin guutamu [karra].Kan TA’E eenyu? Inni TA’AA JIRU dha. Kan uumame eenyu? Inni uumamaa jiru dha. Wanti guutuu keessaa haaraan tokko illee aduu jala hin jiru.
Jechi namni, ‘Ilaa, kun haaraa dha’ jedhu jiraa? Inni mataan isaa bara dheeraa dura gara baraawwaniitti TA’EERA; inni fuula keenya irraa-kaasee fuula keenyaatti TA’E [fuula keenya irraa gara fuula keenyaatti, 1 Qor. 13:12]. Warra Jalqabaa irratti yaadannoon [durargii] hin jiru; Warra Dhumaa TA’AA JIRAN irrattis akkasuma. Inni WARRENNI DHUMAA TA’AA JIRAN waliin warra sanaaf yaadannoo TA’AA JIRU miti.”Lallaba 1:2-11 RBT
Hiikni jecha-jechaa Ibraayisummaa kun hubachuuf salphaa miti. Garuu Lallaba 1 gochoota participle kanneen gocha bakka bu’oota maqaa addaa (inni/isheen/isaan) waliin dubbataniin guutamuu isaa hubadhu; garuu yeroo ykn bakka irratti agarsiisa murtaa’e tokko malee. Bifni participle Ibraayisummaa accusative yeroo ykn bakka irraa bilisa. Participle Ibraayisummaa yeroo baay’ee bifa gochaa “hin murtoofne” jedhama. Kana jechuun, miira yeroo hin qabne qabaata.
Kanaaf, marsaan tokkoon tokkoon akka guyyaan tokko yaadannoo jechuun waamamutti “yaadannoo” jechuun ilaalama. Ofii kee yaadannoo tokko keessa seenaa jiru jechuun yaadi. Muuxannoo akkanaa déjà vu jechuun waamna. Duraan “ta’eera.” Macaafni Qulqulluun Ibraayisummaa guutuun karaa kanaan caaseffame—guutame fi hin guutamin qofa jira. Wanti ta’aa jiru, ta’uuf jedhu, fi dur dheeraa “ta’e” dha. Kun hundee “bara baraa” ti, kanneen bara baraa irraa dhalatanis kana qabu.
Bubbeen inni marsaa isaa godhu dha; jechoonni “seenaa” keessatti galmeeffamu; sana booda guutamu, sirriitti; sababni isaa wanti uumame inni uumamaa jiru dha, jechuunis wanti guutame ammallee guutamaa jira. Fuula isaa irraa, gara fuula mataa isaatti. Yaadni Caaffata Qulqullaa’oo Ibraayisummaa san irratti osoo hin taane, amma irratti hundaa’a; Guyyaan Sanbataa “Har’a” jechuun waamama, kanaaf “Har’a, sagalee mataa isaa yoo dhageessan” (Ibr. 3:7,15 4:7, Far. 95:7) jedhu. Yaadni “Samii” immoo san fi amma tokko ta’uu isaanii dha. Yookaan ta’uu qabu. Kunoo, amma yeroo ayyaanaa [gad jedhuu] dha; kunoo, amma guyyaa fayyinaa dha.
Barreeffama dhugaa, ulfina isaa kan iccitii, illee sagalee isaa kan namaaf hin malle fakkaatu hunda waliin eeguun, dubbisaa hundumaaf sammuun dhugaan duuba isaa jiru akka beeku carraa kenna; kanaafuu, namni tokko yoo morme illee, barreeffama dhugaa waliin mormuu danda’a. Yookaan namni Waaqayyo hin jiru jedhu yaada dulloome, durii jechuun yoo ilaale, amma falmii isaa barreeffama dhugaa irratti hundeessuu danda’a; hiikkawwan bakka bu’iinsa haala keessaa irraa ijaaraman irratti hirkachuu hin qabu.
Yaadannoowwan:
*Meek, Theophile James ilaali. “The Hebrew Accusative of Time and Place.” Journal of the American Oriental Society 60, lak. 2 (1940): 224-33. doi:10.2307/594010.