Maal ta’a osoo namni tokko seera afaanichaa (grammatical rules) hordofee hiikee, osoo loogii ykn aadaa deeggaruuf jecha seera afaanichaa filatee hin hordofin, garuu soda tokko malee akkuma jirutti dubbise?
Waaqayyo akkasitti jaallateera..
“so” (akkasitti) jechuun jecha “haala kanaan” ykn “karaa kanaan” jechuudha. “Jaalalli” immoo “philo” akka jedhamu jaalala qofa osoo hin taane jaalala “agape” wal-jijjiirraadha. Akkasumas barreeffama kana keessatti barreeffama murteessaan the—Waaqayyo sun (the God) kan jedhu jira.
Akka kanaan Waaqayyo sun addunyaa jaalala agape-tiin jaallate…
“Addunyaa” jechuun qindoomina guutuu—kosmos jechuudha. Akkasumas “accusative” keessa jira, kunis Waaqayyo Qindoomina (the Order) sana irratti waan tokko akka godhu agarsiisa…
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate, akka…
Jechi wal-qabsiiftuun “akka” qofa osoo hin taane “hamma” ykn “kanaaf” kan jedhu yoo ta’u, kunis “akkasitti” kan jedhu boficha lafa onaa keessatti ol kaafamee turee wajjin wal qabachuu danda’a…
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate: hamma Ilma isaa isa tokkicha dhalate sana kennutti…
“Tokkicha dhalate” (Only begotten) kan jedhu jecha tokko irraa dhufe, monogenés (#G3439), hiikni isaas akaakuu tokkicha ykn isa tokkicha dhalate jechuudha. Genos (#G1805) jecha genesis ykn madda jedhuun wal qabata. Tartibni jechoota “accusative” barreeffama murteessaa wajjin jiran ilma sana, isa tokkicha dhalate sana…
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate: hamma isa tokkicha dhalate sana kennutti, akka namni amanu hundi…
Gochi “present tense participle active” jedhamu akka maqa-gochaatti tajaajila—pisteuōn isa amanu ykn namicha amanu. Kunis “present masculine singular”—namicha amanaa jiru keessa jira. Akkasumas barreeffama murteessaan ὁ jedhu kanaaf jira, kunis gochi sun adda ta’uu isaa agarsiisa, namicha amanaa jiru sana. Jechi Giriikii pas (#G3956) kallattiin hunda jechuudha. “Akka” (#G2443) jechi jedhu “akka” (#G5620) isa duraa irraa xiqqoo adda.
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate: hamma isa tokkicha dhalate sana kennutti, akka namni isatti amanu hundi…
“Eis” (#G1519) sirriitti gara keessatti (into) malee “keessa” (in) miti. “Auton” (#G846) immoo “accusative” ‘isa’ ykn ‘ofii’ (self) ti. NASB auto/auton jecha jedhu si’a 83 ofii isaa (himself) jedhee hiike. Maqaa-bakka-bu’aan “ofii/ofii isaa” jedhu Kakuu Haaraa keessatti haala adda ta’een tajaajila. Kanaafuu galmeen jechootaa (lexicon) akkas jedha:
αὐτός, αὐτῇ, αὐτό, pronoun (“derived from the particle αὖ with the added force of a demonstrative pronoun. In itself it signifies nothing more than again, applied to what has either been previously mentioned or, when the whole discourse is looked at, must necessarily be supplied.” Klotz ad Devar. ii., p. 219; (see Vanicek, p. 268)). Barreeffamoota Kitaaba Qulqulluu Kakuu Moofaa fi Kakuu Haaraa keessatti maqaa-bakka-bu’oota biroo caalaa baay’inaan itti tajaajilameera; itti fayyadama baay’ee fi baramaa hin taane kanaan, barreeffamoota addunyaa irraa baay’ee adda ba’u; cf. Buttmann, § 127, 9. (On classic usage cf. Hermann, Opuscc. i. 308ff, of which dissertation a summary is given in his edition of Viger, pp. 732-736.)
I. ofii, akka (namoota, saala, fi lakkoofsa hundaan) tajaajilutti, nama ykn waan tokko isa kaan irraa gargar baasuuf ykn xiyyeeffannoo addaa kennuuf tajaajila.
Itti fayyadamni jecha kanaa barreeffamoota addunyaa irraa “baay’ee adda” akka ta’e yeroo hunda beekamaadha. Garuu maaliif? Jechi “ofii” jedhu maqaa-bakka-bu’oota biroo caalaa baay’inaan tajaajilame qofa osoo hin taane, Kakuu Haaraa keessatti jecha “fi” jedhuun alatti jecha hunda caalaa baay’inaan tajaajilamedha. Kitaabni Qulqulluun jecha “ofii/ofii isaa” jedhuuf “jaalala” addaa qaba. Barreessitoonnis akkuma barreessitoota addunyaa itti hin fayyadamne. Maaliif? Akka salphaatti ofii jedhamee hiikamuu hin danda’u jechuu miti, ni danda’ama. Garuu hamma ammaatti eenyuyyuu kana gochuuf hin dabarre.
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate: hamma isa tokkicha dhalate sana kennutti, akka namni ofii isaatti amanu hundi hin badne…
Jechi apollumi (#G622) “baduu” qofa caalaa hiika qaba. Hiikni isaa balleessee gatuu/guutummaatti balleessuu jechuudha. Kun jecha “si’ool irraa ooluu” jedhuuf eegamu miti. Akkasumas “subjunctive” keessa jira, kanaafuu “tarii” ykn “akka” jedhamee hiikamuu qaba. Gochi kun immoo “middle voice” jedhama, kunis namichi gocha sana raawwatu gochicha of irratti simata jechuudha. Sababa “3rd person masculine singular” ta’eef, “guutummaatti akka badu” jennee hiikna.
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate: hamma isa tokkicha dhalate sana kennutti, akka namni ofii isaatti amanu hundi guutummaatti hin badne, garuu jireenya bara baraa akka qabaatuuf.
Zoe-life (jireenya zoe) jechuun soul-life (jireenya lubbuu) ykn bios-life (jireenya foonii) wajjin tokko miti. ἔχῃ jechuun “qabaachuu” qofa osoo hin taane duraan dursee “harkatti qabachuu” jechuudha. Jechoonni Giriikii kunniin osoo hundi isaanii wal-fakkaatanii hin hiikamne ta’ee, barreessitoonni “jireenya bara baraa” yommuu jedhan maal jechuu akka barbaadan hubannoo guddaa nuuf kennu turan.
Bu’aan isaa kana:
Akka kanaan Waaqayyo sun Qindoomina sana jaalala agape-tiin jaallate: hamma isa tokkicha dhalate sana kennutti, akka namni ofii isaatti amanu hundi guutummaatti hin badne, garuu jireenya zoe bara baraa harkatti haa qabaatu.
