אלה Waaqayyittii Jaalalaa fi Waraanaa
“Inni Guutuu (“Solomon”) Ashtoret, waaqayyittiiwwan [elohai] Adamootaa (“Tsidonim”) duuba deemaa jira…”
(1 Mootota 11:5 RBT)
“Sababni isaas isaan ana dhiisanii, Ashtoret, waaqayyittiiwwan [elohai] Adamootaa (“Tsidonim”) duratti gadi jedhaniiru…”
(1 Mootota 11:33 RBT)
Mitoojii Kana’aan keessatti, Ashtoreth Ishtar, Ishtar, waaqayyittii jaalalaa, waraanaa fi saalqunnamtii naannoo Baha Giddu-galeessaa durii bal’aa keessatti beekamtu waliin walitti dhufeenya qabdi. (Ilaali Inanna)
Hiikni hundee jechaa “אל” (el) afaan Ibrootaa keessatti yaada jabinaa, humnaa, ykn aangoo waliin akka wal qabatu amanama. Hundeen kun haalota adda addaa keessatti ni mul’ata. Garuu jechi tokko hiika adda addaa walitti dhufeenya hin qabne qabaachuu danda’a. Akka idileetti jechi akka el jedhu haala naannoo isaatti jiruun kallattiin hiikama:
| Ibroota | Hiika | Ibsa | Lakkoofsa Strong |
|---|---|---|---|
| אל | waaqayyoo (akka isa jabaa, ol ka’aa) | “Waaqayyoo” dhiira qeennee agarsiisuuf tajaajila | H410 |
| אל | dhuunfa-duraa kallattii (gara, garaatti) | Sochii ykn kallattii gara bakka ykn qaama tokkootti agarsiisa | H413 |
| אל | jecha diddaa agarsiisu (lakki, hin godhin) | Gochima ykn ibsa akka “hin godhin” jiran diiduuf tajaajila | H408 |
Hata’u malee jechi elah jedhu kallattii miti, garuu akka maqaa dubartii “abaarsa” fi “muka gaattiraa” (oak tree) tajaajilutti maqaa dubartii ta’uu isaa hubadhu:
| Ibroota | Hiika | Ibsa | Lakkoofsa Strong |
|---|---|---|---|
| אלה | isaan kun | Yaada “isaan kun” jedhuun, “אלה” (eleh) akka maqaa-bakka-bu’aa agarsiiftuu namoota ykn wantoota kanaan dura caqasaman ykn salphaatti beekaman agarsiisuuf tajaajilutti ilaalama. Akka maqaa-bakka-bu’aa agarsiiftuu baay’ee tajaajila jedhama, dhumeeffata baay’ee (ים- ykn ות-) waan hin qabneef baay’ee ta’uu baatus. Hayyoonni jechoota akkasii “seeraan ala” (irregular) jedhanii waamu. Jecha biraatiin, walitti bu’iinsi seer-lugaa jira, isaanis hin hubatan. Galmee jechootaa keessatti naannoo si’a 746 akka mul’atu galmeeffameera. | H428 |
| אלה | terebinth ykn muka gaattiraa | Maqaa, dubartii ‘ayil irraa; gaattiraa ykn muka jabaa biraa — elm, oak, teil-tree. Gosa muka Baha Giddu-galeessaa durii keessatti beekamaa ta’e, yeroo baay’ee jabina ykn turaa ta’uu waliin wal qabata. | H424 |
| אלה | abaarsa | Maqaa, dubartii. ‘alah irraa kan dhufe; abaarsa, kakuu. Waadaa ykn mirkaneessa cimaa, yeroo baay’ee dhugaa-baatuu waaqaa waamuu. | H423 |
| אלה | iyyuu/wayyoo jechuu | Hundee gochimaa durii (‘alah waliin wal fakkaata); gadduu — boo’uu. Joel 1:8 keessatti qofa mul’ata. | H421 |
| אלה | abaaruu | Hundee durii; sirriitti, kaksiisuu, jechuun (yeroo baay’ee karaa badaan) abaaruu, kakuu. | H422 |
| אלה
|
waaqayyoo | “‘elowahh waliin wal-fakkaata; Waaqa — Waaqa, waaqayyoo.” Kun kitaabota Afaan Araamaayik Iziraa fi Daani’eel keessatti, akkasumas Ermiyaas 10:11 keessatti si’a tokko bifa baay’ee אלהיא elohaya jedhuun argama. Ermiyaas 10:11 lakkoofsa tokkicha kitaaba sana guutuu keessatti Afaan Araamaayikiin barreeffameedha, jecha kanaafis addadha:
“Akka kanatti isaanitti dubbattu, ‘Warri jajjaboon [אלהיא] samiiwwan lamaanii fi lafaa hin uumne! Isaan lafa irraa fi samiiwwan lamaan isa jabaa [אלה] jalaa ni badu.” Haalli seer-lugaa saala murteessa. Kanaafuu maqaan dubartii elah “gaattiraa” fi “abaarsa”. Garuu waa’ee “waaqayyittii” hoo? Lakkoofsa elah akka “waaqayyoo/waaqayyittii” saalli isaa itti beekamu hin arginu. Kan nuyi arginu elah yeroo baay’ee haala “mana elah” ykn waan wal fakkaatuun tajaajila, kunis ofuma isaatiin “dubartoota” lamaan, jechuun “mana ejjituu” fi “mana dubartii ogummaa” agarsiisuu danda’a. Hiikni tokko tokko elah Ermiyaas 10:11 keessatti akka “samiiwwan kun” jedhanii hiiku, kaan immoo jecha sana guutummaatti dhiisu. Dhuma irratti, “samiiwwan kun” hiika hin qabu. “Samiiwwan” bakka biraa kamittuu maqaa-bakka-bu’aa agarsiiftuu baay’ee waliin hin hidhamne. “Samiiwwan kun” maali? Moo sirriitti “samiiwwan lamaan isa jabaa jala”? Kana malees, Afaan Araamaayik keessatti bakka baay’ee elah “waaqayyoo/waaqayyittii samiiwwanii” arganna: לאלה שמיא “elah samiiwwan lamaaniitiif” (Ezra 5:12) Kan asitti hubatamuu qabu gaaleen “elah samiiwwanii” kun “basilea samiiwwanii” dubartii qeennee Kakuu Haaraa Afaan Giriikii keessa jiru waliin wal-fakkaata. Basilea akka “mootiitti” (queen) hiikamuu akka danda’u ni beekna, Kitaaba Qulqulluu Ibrootaa (Ermiyaas 44) keessatti gaaleen “mootiitti samii” jedhu jiraatus, Afaan Araamaayik Daani’eel 4:37 keessatti malee “mootii samii” kan jedhu hin arginu. “Waaqayyoo samii” kan jedhus bakka biraa kamittuu waan mul’atu hin fakkatu (yoo bifa dhuunfaa nama 1ffaa kan bifa wal-fakkaataa qabu ta’e malee): ואשביעך ביהוה אלהי השמים ואלהי הארץ “Ani He Is (“Yahweh”), elah koo samiiwwan lamaanii fi elah koo lafaa keessatti si kaksiiseera…” (Uumama 24:3 RBT) Yoo barreeffamni kun “waaqayyittii samii” fi “waaqayyittii lafaa” waa’ee dubbate, barreeffamoota iccitii biroo hubachuuf fakkeenya nuuf ta’a, kan akka dubartoota lamaan Zakaariyaas, kanneen Leencota dubartii lamaan mirgaa fi bitaa teessoo 1 Moototaa keessatti mul’atan, ykn raajii keessatti Ari’eel, Ari’eel jedhamanii waamaman, ykn akka Kitaaba Faaruu Ermiyaas keessatti argamutti, “ishee gaddituu fi ishee boo’ichaa” kanneen gara “Leencittii Waaqayyoo” tokkootti “walitti dhiibaman”. Garuu kun hundi tilmaama qofaa? Keessa Deebii 32:17 gaalee addaa hiiktotaaf burjaajii guddaa uume qaba: “Isaan balleessitootaaf aarsaa dhiyeessan, elah elohim miti…” Isaan kana akka “waaqolii kanneen” jedhanii hiikuu hin danda’an sababni isaas kun waaqolii baay’ee waaqeffachuu fakkata. Akkasumas “waaqayyittii waaqolii” jedhanii hin hiikan sababni isaas kun “murtii dogoggoraa” (heretical) waan ta’eef, kanaafuu hiika adda addaa dhuunfa-duraa akka barbaadanitti dabaluun uuman: “waaqayyoof, waaqoliif” “waaqoliif; waaqoliif,” “waaqolii-miti, Waaqolii,” ykn “waaqayyoo miti! Waaqolii…” Elohe bifa baay’ee (ykn dhuunfaa nama 1ffaa dubartii qeennee), waaqolii/warra jajjaboo/waaqayyittii koo. Maqaan dubartii baay’ee אלהות elohot jedhu Kitaaba Qulqulluu Ibrootaa keessatti hin argamu. Qeenneen dhuunfaa waliin אלהי “elah koo” jedhu dhugumatti si’a 100 ol mul’ata. Faarfannaa 43:4 keessatti bifa adda addaa baay’ee lakkoofsa tokko keessatti arganna, kunis yoo dhumeeffata dubartii hin dhiisne “Gara isheetti nan dhufa” jedhee jalqaba: ואבואה אל מזבח אלהים אל אל שמחת גילי ואודך בכנור אלהים אלהי “Ani gara isheetti nan dhufa, gara iddoo aarsaa warra jajjaboo, isa jabaa isa jabaa, gammachuu jijjiirama kootii. Ani baganaa keessatti si nan darbadha, warra jajjaboo isa jabaa kootii [elah].” Akka idileetti, hiiktonni yeroo gaaleewwan addaa kitaabota walaloo keessatti argamanitti “bilisummaa walaloo” (poetic license) baay’ee tajaajilu. |
H426 |
| אלהי | waaqayyittiiwwan | Akka hayyoonni ofii isaaniitii mirkaneessanitti. Ilaali Strong’s #430. Kun bifa baay’eedha, garuu hiiktonni yeroo baay’ee haala Ashtoret (booda Ishtar, Astarte, kkf) keessatti akka “waaqayyittii” jedhanii hiiku. Garuu akka elohim, elohai ijaarsa baay’eedha, qeennee miti. |
Ilaali Waaqayyo Tokko, Elohim, Ba’uu 3:14, Sillaasee Namni Hundi Dagate, fi Ishee