Kanaas ilaali Mootittii Keessaa, Mootittii Esteer vs. Vaashtii, Mootittii Saabaa
Jechi Giriikii “waaqayyo” (heaven) jedhu ouranós – waaqayyo (tokkee), akkasumas baay’ee yeroo baay’ee akka baay’eetti (“waaqawwan”) tajaajila. “Tokkeen fi baay’een hiika adda addaa qabu, kanaafuu hiika keessatti gargar baafamanii ilaalamuu qabu (garuu gaddisiisaa ta’us yeroo baay’ee hin godhamu)”
(G. Archer)
Akka yaada fagootti “waaqawwan” jedhamee hiikamuu danda’a, garuu “waaqawwan” kunniin warra waaqarraa lakkaawaman akka ta’an ni hubanna.
Jechi Kakuu Haaraa “mootummaa” (kingdom) jedhu basileia dha. Kun maqaa saala dubartiiti. Giriikii durii keessatti jechi kun lamaaniifuu ni tajaajila
- mootittii
- mootummaa/bulchiinsa
Jechoonni kunniin tokkuma. Egaa, Kakuun Haaraa waa’ee “mootittii” dubbachaa jiraachuu isaa akkamitti beekna malee waa’ee “bakka bulchiinsaa/mootummaa” miti?
Hayyoonni yeroo hunda yaada naannoo (context) irratti xiyyeeffatu. Leksikooniin Giriikii Thayer akkas qofa jedha, “βασιλεία, βασιλείας, ἡ (irraa kan dhufe βασιλεύω; βασιλεία, mootittii irraa gargar baafamuu qaba.” Garuu maaliif? Sababa yaada naannootiif. Garuu yaada naannoo isa kam? Loogii isa kam?
Qulqullina Afaanii: Yihudoota Giriikii Dubbatan fi Atisistoota (Atticists)
Jechi addatti “mootittii”f Kakuu Haaraa keessatti tajaajile basilissa βᾰσῐλισσα yeroo afur qofa argama. Hiika Kakuu Moofaa Septuagint keessatti hiiktonni Yihudootaa bifa kanaan tajaajilaniiru. Garuu bifa jalqabaa “basileia” jedhu Joseefus fi Atisistoonni ni filatu ture. Galmeen jechoota Giriikii Thayer waa’ee “mootittii” (cf. #938) irratti akkas jedha, “Sept.; Josephus; Atisistoonni bifa βασιλίς [basilis] fi βασιleia [basileia]… ni filatu”
βᾰσῐλ-ισσα, ἡ, = βασίλειᾰ, mootittii
Akka LSJ (Liddell-Scott-Jones) Greek-English Lexicon, isa Giriikii Durii keessatti akka maddaatti tajaajilutti, “basilissa”n “basileia” wajjin tokko, hiikni isaas mootittii dha. Maddooota adda addaa kanneen akka Xenophon’s Oeconomicus 9.15, barreeffamoota Alcaeus fi Aristotle kan Bekker’s Anecdota Graeca keessatti argaman, fi hojiiwwan Philemon kan Athenaeus XIII.595c keessatti caqasaman keessatti mirkanaa’eera. Atisistoonni bifa kana akka waan Attic hin taaneetti kuffisaniiru, caqasni isaa inni tokkichi Sparta keessatti Theocritus 15.24 fi hojiiwwan Polemo keessatti yeroo baay’ee argama. (cf. “βασίλισσα – Logeion“)
Hiiktonni Septuagint fi Atisistoonni hordoffii aadaa fi afaanii adda addaa bakka bu’u. Septuagint, hiikni Giriikii Kitaaba Qulqulluu Ibrootaa jaarraa 3ffaa BCE keessatti xumurame, barreeffamoota qulqulluu Yihudootaa Yihudoota Aliksaandiriyaa keessa jiraatan kanneen Giriikii dubbataniif akka dhiyaatu gochuu ture kaayyoon isaa. Kanaafuu, mala hiikaa isaa baay’ee dhaggeeffattoota Yihudootaa irratti hundaa’eera. Hiikni kun Giriikii Koine, looga yeroo sanaa kan beekamaa ta’etti tajaajile, kunis aadaa Yihudootaa kan yeroo dheeraaf ture hubannoo amantii fi hojiirra oolmaaf akka ta’uufi. Aadaan fi loogiin isaanii sirrii turee? Jaarraa muraasa booda, namni “Fayyina” (Salvation) jedhamu tokko ifatti sirrii akka hin taane dubbate. Inni geggeessitoota, barsiistota seeraa fi abukaatota “hattoota,” “sobduu,” fi “fakkeessitoota” jedhee waame. Namni kunis waa’ee “basilea” “waaqawwanii” akka ergaa ijoo fayyinaa fi murtii addunyaa irratti dhufuutti lallabe. Yaanni naannoo kun ergaa wangeela isaa keessatti hiikaa fi bifa afaan Yihudootaa hordofuuf hin gargaaru.
Faallaa kanaatiin, Atisistoonni, kanneen jaarraa 2ffaa BCE hanga jaarraa 2ffaa CE keessatti socho’aa turan, looga Giriikii Attic kan jaarraa 5ffaa fi 4ffaa BCE tursuuf fi hordofuuf yaalaniiru. Isaan qulqullina afaanii fi miidhagina barreeffamaa barreessitoota Ateensii durii irratti xiyyeeffatu turan, kunis barnootaa fi haasaa (filiisofoota yaadaa) addunyaa Giriikii dubbatu keessatti. Septuagint aadaa amantii fi hawaasummaa Yihudootaa irratti yoo xiyyeeffatu, Atisistoonni ammoo qulqullina barreeffamaa fi mala barreessuu irratti xiyyeeffachuun barnoota ol’aanaa fi dinqisiifannaa barreeffama Giriikii durii irratti dhiibbaa uumaniiru.
Dubbisa dabalataatiif:
- Carawan, Edwin. The Attic Orators. Oxford University Press, 2008.
- Innes, Doreen C. (editor). Greek Literary Criticism: From Plato to the Present. Routledge, 2001.
Ilmaan Mootummaa moo Mootittii?
Yoo yaanni naannoo hiika jechootaa waa’ee hiikaa waan dubbatu qabaate, yaanni naannoo Maatewos 13:38 ifa natti fakkaata:
Maasichi Addunyaa dha, sanyiin gaariin [tokkee]—kunniin ilmaan mootittii ti…
Maatewos 13:38 RBT
“Haadha hunda keenyaa…” (Gal. 4:26)
“Ilmaan mootummaa” jechuun “ilmaan mootittii” jechuu irra hiika xiqqaa qaba. Akka walalootiitti ykn akka fakkii dubbiitti ta’uu danda’a. Yaadni dabalataa akka fakkii dubbii Ibrootaa Yihudootaaf ta’etti fudhatu, garuu isaan baay’ee burjaaja’aniiru, sababni isaas “ilmaan mootummaa” dukkana alaatti gatamu (Mat. 8:12) akkasumas “ilmaan mootummaa” sanyii gaarii jedhamanii waamamu (Mat. 13:38)! Wanti tokko ifatti dogoggora qaba. Haa dhiyeenyaan ilaallu.
“Mootittiin warra waaqarraa mana kuusaa qabeenyaa maasii keessatti dhokfamee namni tokko argate fakkaatti…” Mat. 13:44 RBT
“Yaada isaanii beekee, akkas isaaniin jedhe, ‘Mootittiin ofii isheetii hiramte/qoqqoodamte hundi ni baddi, magaalattiin ykn manni ofii isheetii hiramte/qoqqoodamte hundi hin dhaabbattu.’ ” Mat. 12:25 RBT
Gooftaan deebisee akkas isheedhaan jedhe, “Maartaa, Maartaa, ati waan baay’eedhaaf yaaddaitta, ni dhiphatta. Wanti barbaachisu muraasa, Maariyaamis qooda gaarii tokko filatteetti, isheenis ofii ishee irraa hin fudhatamu.”
Luqaas 10:42 RBT
Yaada kennitoonni asitti sababa fuudha fi heeruma baay’ee ta’eef hin hubanne:
“Mootittiin warra waaqarraa nama, mootii ilma isaatiif cidha [fuudha fi heeruma] qopheesse fakkaatti.” Mat. 22:2 RBT
“Egaa, bara Yohaannis Cuuphaa irraa jalqabee hanga ammaatti, mootittiin warra waaqarraa humnaan ni qabamti, namoonni hamaanis ishee butu.” Mat. 11:12 RBT
“Fakkeenya biraa akkas jedhee isaaniif hime, ‘Mootittiin warra waaqarraa nama maasii isaa keessatti sanyii gaarii facaase fakkaatti.'” Mat. 13:24 RBT
“Nama ‘Gooftaa, Gooftaa’ naan jedhu hundi mootittii warra waaqarraa keessa hin galu, nama fedha abbaa koo isa waaqarraa raawwatu malee.” Mat. 7:21 literal
“Warri ogeeyyiin Alatti karaa bal’aa irratti gammachuun iyyaa jiru; isheen sagalee ishee kennaa jirti. Mataatti warra iyyan sanaa keessatti balbala magaalaa irratti waamaa jirti, dubbii ishee dubbachaa jirti. Isin warri wallaaloon hanga yoomiitti wallaalummaa jaallattu? Warri qoosanis, qoosaatti ni gammadu. Gowoonnis beekumsa ni jibbu.” Fakkeenya 1:20-22 RBT
“Ogeeyyiin, isheen mana ishee ijaaratteetti, utubaa ishee torbanis qofteetti. Isheen qalammee ishee qalteetti, maaddii ishee qopheessiteetti, tajaajiltoota ishee ergiteetti, bakka ol’aanaa magaalaa irratti dubbisaa jirti. Eenyutu wallaalaa dha? Inni asitti haa goru. ‘Nama garaa hir’ateen,’ isheen akkas jetti.” Fakkeenya 9:2-4 RBT
Jechi genitive 3rd person singular feminine relative pronoun ishee/ofii ishee jedhu yeroo hunda Maatewos 11:12, 12:25 fi kutaawwan wal fakkaatan keessatti akka “isa” (itself) jedhamuun hiikamaa ture.