Strong’s #430, elohim. Waaqolii, warra jajjaboo, warra garmalee guddatan, warra baay’ee gurguddoo. Rabbiiwwan fi hayyoonni hiika jechi kun qabu irratti jaarraawwan hedduuf falmaa turan. Sababa gaarii qabuuf. Hiika isa hunda caalaa salphaa fi qulqulluu ta’e dhaga’uu hin barbaadne.
Waaqayyo Ummatadha
Rakkoon inni guddaan gochima dhiiraa lakkoofsa qeennee ta’e mata-duree baay’ee (plural) waliin fayyadamuu keessa jira. Bakka mata-duree fi gochimni lakkoofsaan walitti dhufuu qabanitti, dhimma addaa kana keessatti wal hin siman. Seera afaaniin (grammatical grounds) seerichi cabee jira. Walitti dhufeenyi mata-duree fi gochimaa afaan kamiyyuu keessatti seera dhaabbataa dha, garuu muraasni ni dhabamu. Afaan Giriikii keessatti gochimni nama 3ffaa qeennee jecha baay’ee saala-maleeyyii (neuter plural) waliin fayyadamuu ni danda’ama, yeroo sanatti gochimni nama 3ffaa qeennee sun akka gochima baay’ee “ta’u” (are) jedhamuutti dubbifama ykn hiikama.
Kun ta’e jedhamee akka raawwatame ni beekama, sababni isaas wal-dhabbiin lakkoofsaa kun jecha elohim jedhu waliin irra deddeebiin uumama.
Maaliif?
Mallattoon nama dinqisiisu maqaa אליעם (Eliam) jedhu keessa dhokatee jira, inni 2 Saamu’eel 11:3 keessatti mul’ata, bakka Eliyaam abbaa Baat-sheebaa (“Intala Torbaa”) ta’ee caqasametti. Inni akkasumas 2 Saamu’eel 23:34 keessatti akka namoota jajjaboo mootii Daawit keessaa tokkootti caqasameera.
Yaada dhaloota jechaa (Etymology):
-
אֵל (El) – “Waaqayyo”
-
עָם (am) – “ummata” ykn “saba”
Hiika:
-
“Waaqni koo ummatadha” ykn “Waaqayyo Ummatadha”
Elohim, אלהים, dhugumatti bifa baay’ee (plural) eloah ti, אלה / אלוה (#433) kan dabalata saala dubartii ה– ofirraa qabu dha. Hayyoonni eloah akka maqa-ibsa dhiiraatti ilaaluun “dheerataa” ykn “cimsaa” jedhanii waamu. Wanti isaan waa’ee isaa dubbachuuf qaban “tarii bifa qeennee bifa baay’ee irraa dhufe dha” kan jedhu qofa. Inni kan argamu walaloo Ibrootaa fi raajota boodaa keessatti qofa. Loogiin akka jechi “waaqayyittii” (goddess) jedhu Kitaaba Qulqulluu Ibrootaa keessa hin jirre godhee jira. Isaan dogoggoranii turanii? Qo’annoo jecha keenya ilaalaa אלה/אל el/elah Jabina, Humna, Aangoo, Jabeenya.
Dabalata saala dubartii ifa ta’e (kan hayyoonni hiika “bakkaa” dabalataa kennaniif) jiraatus, ibsi tokkoyyuu hin kennamne. Dabalatichi akka hiika jiruutti ykn akka bakkaatti “gara waaqayyootti” ykn “gara waaqaa” ykn akka saala dubartiitti “waaqayyittii” jedhamee hubatama, isaan keessaa tokkoyyuu fedhii “aangoo” dhiiraa kanneen “waaqni dhiiraa tokko qofatu jira” jedhanii mirkaneessanii fi seera afaanii, qubeewwan fi dhimmoota osoo hin ilaalin akkasumatti itti fufan hin quubsu. Barmaonni abbootii aangoo “haala” (context) seera afaanii hundi ittiin hiikamu mijeessu, kunis yeroo hunda akkasuma ture.
Gesenius, hayyuun seera afaan Ibrootaa jaarraa 19ffaa kan akka maastara Ibrootaatti ilalamu, jecha addaa לאלהו “le-eloho” Inbaaqom 1:11 keessatti jiru “waaqayyo ofii isaatiif” jedhee hiike, garuu rakkoon hiika kanaa הו dabalata qabeenyummaa maqa-ibsaaf ta’uu dhabuu isaati. Inni garuu dabalata gochimaa (direct object suffix) gochimootaaf ta’a. Kana malees, kun eloah gidduu “gara” fi “ofii isaa” gidduutti kan dhaabame fakkaata. Jechi durasduubee ל “gara” fi dabalata maqa-dhuunfaa וֹ “kan isaa.” Bifti dhiiraa “waaqayyo” אל el dha. Kun “waaqayyittii ofii isaatiif” jedhamee hiikamuu danda’a —seerri afaanii tokkoyyuu hin cabne, akkasumas barreeffamichaaf haqa caalu hojjechuu ta’a:
Yeroo sanatti bubbeen/hafuurri darbeera, innis ce’aa jira, kunis aarsaa yakkaa ofii isaati, humna ofii isaati, eloah/waaqayyittii ofii isaatiif.
Inbaaqom 1:11 RBT
Wanti barreeffame barbaachisaa dhaa? Moo barmaonni “aangoo” qaban qofatu barbaachisaa dha? Yoo kanaan dura barreeffamee fi jaarraawwan hedduuf Faarfannaa keessatti haalamuu hin dandeenyeen ilaalame, “isin waaqolii dha” jechi isaa kallattiin:
Ani, Ofii kootii dubbadheera: ‘Elohim/warra jajjaboo, isin (את) barabaraa keessani, hundi keessanuu ilmaan isa gubbaa jiruuti.’
Faarfannaa 82:6 RBT
“Elohim” dubartoota ni dhiisaa? Moo ilmaan kun, ilmaan ishee, eloah ti?
אל ← אלה ← אלהים
el → elah → elohim
Seerri afaanii jechoota Ibrootaa “dhiira” fi “dubartii” keessatti karaa ifa ta’een kennamee fakkaata.
Isheen “ishah” jedhamtee waamamaa jirti, sababni isaas “ish” keessaa fudhatamteetti. (Uumama 2:23 RBT)
Barreeffamni kun “keessaa fudhatame” akka hiika dabalata saala dubartii -ah tti kenneera. “Ish” jecha hundee “esh” jedhu kan hiikni isaa “ibidda” ta’e irraa dhufe. Seera afaanii as jiru keessatti, qubeewwan, hiikaa fi barmaota isaan naannoo jiran irraa addatti, tartiiba fi walitti dhufeenya mirkanaa’aa qabu. Yoo namni tokko seera afaanii kana gara Ingiliffaatti hiike, bifa dhiiraa fi dubartii baasuuf halluu fayyadamuun akkas fakkaata:
waaqayyo → waaqayyo → waaqolii
Waaqayyo Waaqayyoon akka dhalchu arguu dandeenya. Yookaan immoo, Waaqayyo karaa Waaqayyoo Waaqayyoon dhalcha. Hayyoonni maqa-ibsa saala dubartii, ykn bifa saala dubartii, ykn dubbii saala dubartii, ykn ragaa seenaa saala dubartii Hafuura naannoo jiru yoomiyyuu hin jaallanne. Muraasni ‘Hafuura Qulqulluu’ akka haadhaa saala dubartiitti fudhataniiru. Kun kiliika Kaatolikii tokko tokko keessa ture, garuu yaadni kun ammas kan dhokate fi caqasoota muraasaan qofa kan deeggaramu ture, dhumarrattis barmaota/hiika uumame kan dhaggeeffattoota isaanii irratti hundaa’e ture. Sababni isaas hayyoota fi tiyoloojota hedduuf ‘Hafuurri Qulqulluu’ Waaqayyo dha, kunis saala dhiiraa qofa jechuu dha. Sillaaseen yoo amanamellee, barumsi “waaqayyo tokko qofa” jedhu kun mo’ateera, barreeffamoota keessatti jechi, himni, ykn lakkoofsi akkasii hin jiru. Barumsi dhugaan, akkuma barreeffametti “WAAQAYYO TOKKO DHA” garuu garaagarummaan kun tarii akka waan “waaqayyo tokko qofa” jedhuutti ilaalamee bira darfame. Garuu “el/waaqayyo tokko dha” iyyuu Ibrootaaf sirrii miti, garuu “elohim/waaqolii tokko dha” fi “isin barabaraa keessan elohim dha.”
Gochimoota Qeennee Maaltu Jira?
Jecha baay’ee waan ta’eef, Elohim, hiikni Ingiliffaa inni haqa qabu “waaqolii/warra jajjaboo” ta’a. Garuu, waa’ee wanta addaa jechi baay’een gochima dhiiraa qeennee (inni kuteera/uumeera) waliin walitti dhufe sanaa maaltu jedhama? Akkamitti Ibroonni kun gochima dhiiraa qeennee maqa-ibsa baay’ee waliin fayyadaman? Akkuma ta’utti Ibroota keessatti “עם” (am) jechuun “ummata” jechuu dha, garuu maqa-ibsa qeennee dha, baay’eenis itti kennama:
“…kunoo ummanni [עם maqa-ibsa qeennee] tokko, hidhiin/daangaanis hunda ofii isaaniitiif [baay’ee] tokko.” (Uumama 11:6 RBT)
Tarii jechi “ummata” jedhu qeennee ta’uu hin qabu ture? Garuu dhiirri qeenneen gochimoota qeennee waliin fayyadamama, “ummata, inni gara Fara’oonitti nyaataaf iyye…” (Uumama 41:55) Tarii kunis dogoggoraa? Inni garuu walitti fufiinsaan uumama.
“Ummata sanaas, inni ni baay’ise…” (Ba’uu 1:20)
Garuu kunniin dogoggora miti, ta’e jedhamanii kan godhamani dha. Hiikni isaa hamma tokko Uumama 11:6 keessatti kennameera, “ummanni tokko.”
Wanti kun dubbisaaf, seera afaaniin, burjaajii uuma, kanaaf fedhiin jiru gara dubbisa ammayyaa mi’aawaa, namatti toluu fi namatti dhaga’amutti jijjiiruu dha. Garuu dirqamni jiru wantoota dhiyoodhaa ilaaluu, hin ariifatin, keessa lixanii ilaaluu, fi hunda caalaa, dhaggeeffachuu/dhaga’uu dha.
Waaqayyo Waaqayyoon Dhalcha
Garuu wanti nama dhibu wanti tiyoloojiin Sillaasee waa’ee Waaqayyoo dubbatu hundi dhugaa dha, inni garuu jechoota ofii isaatiif jaamaa dha. Waaqayyo ofii isaa uuma, karaa ofii isaatiis ofii isaa dhalcha. Paastarri tokko ni lallaba, garuu hin argu. Inni dubartii isaa jaallatu, ofii isaa jaallata. Paradox dhiiraa-dubartii paradox WAAQAYYO qeennee irraa jalqabee WAAQAYYO baay’ee irratti xumuramu dha. Waaqayyo dhalachuu…Waaqayyoon dhalachuu. Yaadni dhalootaa fi ulfaa “Waaqayyo dhiira qofaa” keessatti bakka akkamii argata? Garuu Wangeelli Waaqayyo dhalateera, daa’ima jedhee falma, kunis bakka hunduu itti xiyyeeffatu/itti jalqabu dha.
Heewan, Haati Jireenyaa, cinaacha Waaqayyoo keessaa yoo fudhatamte, isheenis uumama wal-fakkaataa qabdi. Waaqayyo Waaqayyoon ijaara. Jaalallis yeroo sana ni jiraata: “Waaqayyo Jaalala.” Sanyiinis uumama wal-fakkaataa qaba, Waaqayyo. Paradox gadi fagoo kana keessaa inni angafni eenyu? “Akkuma dubartiin dhiira keessaa baate, akkasumas dhiirri dubartii keessaan darba.” Garuu ammas dhumarratti, Waaqayyo tokko dha.
אלה תולדות elah sanyii/dhalootaa. Kun gaalee yeroo baay’ee uumamu dha, keessattuu Tooraa keessatti. Jalqaba Uumama 2:4 keessatti mul’ata. Waliin dorgomsiisaa אל עליון el ol-ka’iinsa keessaa/isa hundaa ol, fi אל שדי el shaddai/warra balleessanii/hundaa danda’u.
Waaqayyo Waaqayyoon ni dhalchaa/ni deessaa?
Nama dinqisiisa, mallattoo maqaa biraa keessatti arganna, אליאל Eliel hiikni isaa “Waaqayyo Waaqayyo dha.” Waaqayyo karaa Waaqayyoo Waaqayyoon dhalcha. Moo Waaqayyo kana gochuu hin danda’u?
Hayyoonni maqa-ibsa saala dubartii, ykn bifa saala dubartii, ykn dubbii saala dubartii, ykn ragaa seenaa saala dubartii Hafuura Qulqulluu naannoo jiru dinqisiifachuu hin fakkaatan. Muraasni Hafuura Qulqulluu akka haadhaa saala dubartiitti fudhataniiru. Kun kiliika Kaatolikii tokko tokko keessa ture, garuu isaan ammas arguun isaan dhibeera. Sababni isaas hayyoota fi tiyoloojota hedduuf Hafuurri Qulqulluu Waaqayyo dha, kunis incontrovertibilis, irrefutabilis, inexpugnabilis, certus, definitus saala dhiiraa qofa jechuu dha. Uumama sillaasee yoo beekamellee, barumsi sobaa “waaqayyo tokko qofa barabaraaf” jedhu mo’ateera. Barreeffamoota qulqulluu keessatti jechi akkasii hin jiru. Barumsi dhugaan, akkuma barreeffametti “WAAQAYYO TOKKO DHA”. Baay’ina tokko ta’e. Kanaan sababa wal-dhabbi mata-duree fi gochimaa hubanna.
Garuu wanti nama dhibu wanti Tiyoloojiin Sillaasee waa’ee Waaqayyoo dubbatu hundi dhugaa dha, inni garuu jechoota ofii isaatiif jaamaa dha. Waaqayyo ofii isaa uuma, karaa ofii isaatiis ofii isaa dhalcha. Kun Wangeela mitii? Paastarri tokko ni lallaba, garuu hin argu. Inni dubartii isaa jaallatu, ofii isaa jaallata. Garuu Waaqayyo dubartii hin qabu ta’an, akkamitti ree Waaqayyo…Jaalala ta’a?
Heewan, Haati Jireenyaa, Kiristoos keessatti cinaacha Waaqayyoo keessaa yoo fudhatamte, isheenis uumama wal-fakkaataa qabdi. Waaqayyo Waaqayyoon ijaara. Sanyiinis uumama wal-fakkaataa qaba, Waaqayyo. Garuu dhumarratti, Waaqayyo ammas tokko dha.
Xiinxala Herregaa-Loojikaa “Elohim”:
- Tokkummaa Eenyummaa. Yaad-iddon “tokko” baay’isuu keessatti eegamee hafuu isaa karaa herregaa yaada eenyummaa (identity) fi of-fakkaattummaa (self-similarity) tiin moodeela ta’uu danda’a. Fakkeenyaaf, tiyoorii seetii (set theory) keessatti, elementii eenyummaa (kan akka 1 baay’isuu keessatti) tokkummaa seetichaa ni eega, yeroo elementoota seeticha keessa jiran irratti hojjetamullee. Akka yaada tokkootti, elementoonni (waaqoliin) meeqayyuu eenyummaa (Waaqayyo) irraa yoo “uumamanillee”, eenyummaan bu’uuraa (ofii) hin jijjiiramu.
- Of-fakkaattummaa fi Irra-deddeebii (Recursion). Qajeelfamni “dhalchuu” walitti dhufeenya irra-deddeebii (recursive relationship) agarsiisa, bakka adeemsi dhalootaa uumama jalqabaa hin jijjiirre. Karaa herregaatiin, kun akka fankishinii irra-deddeebii (recursive function) bakka bu’uun ilaalamuu danda’a, bakka bu’aan fankishinii (Waaqayyo) gara galtee (Waaqayyo) tti deebi’uun, irra-deddeebii hunda irratti uumama wal-fakkaataa eega. Kanaaf, “dhaloonni” Waaqayyoo hundi qaama haaraa ykn adda ta’e hin uumu, garuu calaqqee ykn ibsa tokkummaa jalqabaa ti.
- Eenyummaa Baay’isuu. Arismeetikii keessatti, lakkoofsi 1 eenyummaa baay’isuu jedhamee beekama sababni isaas lakkoofsa kamiyyuu x tiif, herregni 1 × x = x ni hojjeta. Caalaatti immoo, yeroo namni tokko irra deddeebiin 1 ofuma isaatiin baay’isu, kana argata:
Asitti, hojiin sun (1’n baay’isuun) si’a meeqa yoo raawwatamellee, bu’aan isaa 1 ta’ee hafa. Kun yaada Waaqayyo Waaqayyoon “ni dhalcha” ykn “ni uuma” jedhu waliin wal-fakkaata, uumamni bu’uuraa qeennee fi kan hin jijjiiramne ta’ee hafa. - Elementoota Idempotent Aljebraa keessatti. Elementiin e caasaa aljebraa keessatti idempotent jedhama yoo e ∗ e = e bakka ∗ hojii baayinari (kan akka baay’isuu, walitti makoo, ykn hojii abistiraktii tokko) bakka bu’u ta’e. Karaa kanaan, yoo namni uumama waaqaa akka elementii idempotent tokkootti moodeela godhe, hojiin “dhalchuu” irra deddeebii (kan ∗ bakka bu’u) eenyummaa elementichaa hin jijjiiru:
Moodeelli kun yaada adeemsi “dhalchuu” gara baay’ina cicciteetti hin geessu, garuu baay’ina irra-deddeebii uumama waaqaa bu’uuraa keessatti geessa:
- Qabxiiwwan Dhaabbataa Irra-deddeebii Fankishinii Keessatti. Ilaalchi biraa yaada qabxii dhaabbataa (fixed point) xiinxala fankishinii keessaa dhufa. Qabxiin x qabxii dhaabbataa fankishinii
ti yoo 
ta’e. Yoo fankishinii kan gocha “dhalchuu” bakka bu’u fudhanne, fi uumamni waaqaa G akkas yoo ta’e 
yeroo sana adeemsicha irra deddeebisuun kana kenna
fi kkf. Haala kanaan, adeemsichi si’a meeqa yoo hojjetamellee, bu’aan isaa G ta’ee hafa, kunis yaada qaama tokkoo fi hin jijjiiramne ta’uu cimsa.
Ba’uu 3:14
Wanti barreeffame gurra dhaga’u gaafata, gurra warra gubbaatti dhalatan qofatu hubata:
ויאמר אלהים אל משה אהיה אשר אהיה
Ba’uu 3:14
Hundeen Ibrootaa “אשר” (aleph-shin-resh) hiika bu’uuraa qajeelaa deemuun, gara fuulduraatti tarkaanfachuun qaba. (Strongs #833) Kan irraa dhufe keessaa:
- Eebbifamuu, milkaa’uu, gammaduu: Haalota tokko tokko keessatti, keessattuu eebba ykn ibsa favorii Waaqayyo irraa dhufu keessatti, hundeen “אשר” (ashar) yaada eebbifamuu, milkaa’uu, ykn carraa gaarii qabaachuu dabarsuu danda’a.
- eenyu, kan: jecha wal-qabsiiftuu, elementii walitti dhufeenyaa, kkf. (Strongs #834)
- qajeelaa/eebbifamaa. Akka maqa-ibsaatti, bifa baay’ee qofaan mul’ata. Garuu, maaliif bifa baay’ee “warra eebbifaman” qofaan argama, bifa qeennee “eebbifamaa” tokkoon illee hin argamne? Nama dhibu, yeroo jalqabaaf kan mul’atu jechoota Liyaa keessatti, “באשרי” (be-ashray) hiikni isaa “qajeelaa/eebbifamaa koo keessatti.” Kun akka “Gammadeera!” ykn “Gammachuu koo keessatti” jedhamee “hiikameera.”
- Maqaa Asher. Hiikni isaa, “eebbifamaa/gammadaa.” Kun bifa “qeennee” maqa-ibsaa sanaa isa tokkicha ta’a, maqaa ilmaan Yaa’iqob keessaa tokkoo, gosa Israa’eel (Strongs #836).
- Faana miillaa (qajeelaa). Kun jecha faana miillaaf baay’ee hin baramne dha, si’a 9 qofa mul’ata, hundi isaanii Faarfannaa, Fakkeenyaa, fi Iyoob keessatti. Barreeffama “walaloo” (Strongs #838).
- Muka qajeelaa (box wood). (Strongs #839, #8391)
elohim-nis gara isa Harkifamee Ba’e [Musee] dubbachaa jira
Ani isa ani ta’e dha
Dubbii akkasii keessatti, “isa ani” kan hirkatu Ani dha fi Ani dha irratti. Itti aansuun dubbii armaan gadii hiikuu dandeenya,
שמע ישראל יהוה אלהינו יהוה אחד
akka “Dhaga’i, Israa’eel, Gooftaan Waaqni keenya Gooftaan, tokko dha” kan jedhu hiika baay’ee hin qabne fi kan dhokate dha, yookaan,
“Dhaga’i, Waaqa Qajeelfame, Inni warra jajjaboo ofii keenyaa ti Inni
TOKKO DHA.”
אהיה←אשר→אהיה
יהוה←אלהינו→יהוה
הוה
(ta’uuf)
ו
(nama)
Kun guddina gadi fagoo “Ani isa ani ta’e dha” isa dhokataa irraa gara “Inni warra jajjaboo ofii keenyaa ti Inni” jedhutti mul’isa. Kun ammas hamma tokko iccitii dha, mitii? Akkamitti kana hunda hubachuun danda’ama?
Hundumaa. “Guyyaa jaaffaffaa” ala jiru irraa qajeelaa gara gidduu “Har’aa” tti fi qajeelaa deebi’ee gara “guyyaa jaaffaffaa” alaatti. Continuum yeroo-bakkaa yeroo kamiyyuu yoo ta’e, harka sa’aatii yeroo hunda qajeelaa dha. INNI (Yahweh) qajeelaa INNI.
Ishee
Yesuus gaafatamee ture “ajajni hunda caalaa barbaachisaa ta’e isa kami?”
Fayyisichi ni deebise, “Isheen jalqaba waan taateef, Dhaga’i Waaqa-Qajeelaa, Gooftaan Waaqa keenyaa Gooftaa tokko dha.” Maarqos 12:29 RBT
Ajajichi ishee dha. Sababni isaas inni kun, galmi hundumaa, guutummaatti waan dhabameef, isheen Ajajichi fi Barreeffamni akkuma isheen dhokfamte, jal’ifamte, gurguramte, daldalamte, fi cufamte (akka waan masaraa keessatti hidhamteetti, eenyuunillee hin mul’anne) jal’inaa fi hammeenya hamma sanaa soba namootaa jaarraawwan keessatti raawwatameen simatteetti.