“Seenaa” Jiraataa fi Hojii Irra Jiru
Baptistiin tokko jecha gara amantii baptistitti “qajeelchu” danda’a. Methodistin gara amantii Methodistitti. Mormonni tokko jecha gara amantii isaanii geessuuf daangessu danda’a. Katolikii, Musliima, yookaan barsiisaa afaan Ibraniis ni godhu. Gareewwan Yihuudotaa garaagaraa waggoota dheeraaf akkas godhaa turan. Masoretes waggaa 1200 dura hanga ammaatti hin dhaga’amneetti hojjatan—mallattoolee sagalee 1,300,000 ol dabaluun jechoota 1300 ol jijjiiran (Ketiv, kan barreeffame irraa gara Qere, kan dubbifamu). Fkn, hiikkaa afaan Giriikii Septuagint (LXX) keessattis dogoggora hiikkaa fi hiikkaa bal’inaan argama. Kanas gochuun, hiikkaa gara fedhii fi amantii ofii geessuu, dogoggora namaa fi fedhii hiikkaa ofii keessatti argachuuf yaalii godhamu agarsiisa. Dogoggora hiikkaa keessatti beekuun barbaachisaa dha, sababni isaas wanti nuti dhugumaan barbaannu jiraachuu fi nagaa dha. Yoo dhugaa dogoggora keessatti hin jiru ta’e, akkamitti gara jireenyaatti dogoggora ta’uu danda’a? Yookaan gara nagaa? Akka namni itti amanu danda’u? Dhugumaan namni kamiyyuu “kan dubbifamu” irratti amantii qabaachuuf fedhii qaba moo “kan barreeffame” irratti?
Projektiin RBT “badiisa” afaanota durii yeroo dheeraaf dhokatan akkuma barreeffame dhugaa wajjin saaxiluu fi ijaaruu irratti xiyyeeffata. Jechoota Masorete keessaa darbuu dhaan, macaafa qulqulluu akkuma barreessitoonni barreessan, mallattoo tokkoon tokkoon qorata.
Barreessitoonni gosa garaagaraa waggoota hedduuf “accusative of time and place” afaan Ibraniin keessa jiru hiikuuf rakkatan. Sababni isaas, afaan kana akka afaan lafa kanaa yeroo fi iddoo irratti xiyyeeffatu jedhanii yaadu. Afaan lafa kanaa akka Giriikii, “accusative of space and time” ifatti qaba. Garuu afaan bara baraa akkamitti yeroo fi iddoo ibsa, yoo wanti bara baraa ta’e, hiika isaa irraa, iddoo fi yeroo ala ta’ee? Nuti Ibraniin akka afaan proto-aonic sababaa atemporal ilaalla, Giriikii Koinee immoo kanaan wal qabatee deema.
RBT (Real Bible Translation) ni amana (dogoggora qaba) wanti hundi—sintaksii, mallattoolee, hiikkaa jechootaa fi qooddii, jechoota rakkisaa, homographota, “dogoggora qubee addaa,” akkasumas jechoota “hiikuu hin dandeenye” kan macaafa qulqulluu keessatti argaman, yaada barreessaa irraa madde ta’uu. Barreessaan akkas gochuu barbaade, jechoota 1,300 “sirreessu” hin barbaachisu. Fkn, yeroo walaloon barreeffamu, barreessaan sirna, mala, yookaan fakkeenya barbaadeen barreessa. Raajichi immoo, baay’ee dhoksaa fi of eeggannoo guddaan barreessa—yeroo tokko tokko, raajii ta’uun balaan addaan baafamuu, gara gaaraatti darbatamuu fi ajjeefamuu waan jiruuf.
Barreessuu Gara Boruu Irraa?
Itti fufuun, afaan Ibraniin mataa isaa irraa gara “yaada bara baraa” irraa barreeffame, jiraataa fi hojii irra jiru iddoo fi yeroo ala ta’ee. Akka kanaan wanti tokko ifatti ibsamu danda’aa? Maaliif macaafa guutuu irratti bu’aa qaba? Qorannoon afaanii baay’een yaada akkanaa hin ilaalu. Yoo namni tokko xalayaa tokko gara boruu irraa barreessuuf yaale, maal fakkaata? Danda’amaa? Garuu yaada akkanaa mirkaneessuuf dura, ofii isaa gara yaada afaanichaa sanaatti galchuu qaba, booda dubbisuu fi hiikuu danda’a.
Mallattoo Hiikkaa
RBT keessatti, jechoota Ibraniin (fi Giriikii) gara garaa adda baasuun hiikuu irratti xiyyeeffannaa kennama, hiikkaa adda addaa isaanii akka hin badneef. Kun mala haaraa miti, dubartii Julia Smith jedhamtuun bara 1800 keessa hojjatameera.
Jecha tokko jechoota walitti aansuun hiikkaa addaa qaba. Fakkeenyaaf, miqneh (#4735), behemah (#929), fi beir (#1165) yeroo baay’ee jechoota wal fakkaatan (horii, loon, garee horii, bineensa, bineensa bosonaa, kkf) waliin wal jijjiirama. Hiikkaan akkanaa jechoonni filataman yaada malee ykn faayidaa barreessaa malee filataman jedhanii fudhata. Jecha Ibraniin nephesh fakkeenyaaf, hiikkaan isaa “hafuura/nafsee” yoo ta’u, NASB keessatti gara garaatti hiikameera:
any (1), anyone (2), anyone* (1), appetite (7), being (1), beings (3), body (1), breath (1), corpse (2), creature (6), creatures (3), dead (1), dead person (2), deadly (1), death (1), defenseless* (1), desire (12), desire* (2), discontented* (1), endure* (1), feelings (1), fierce* (2), greedy* (1), heart (5), heart’s (2), herself (12), Himself (4), himself (19), human (1), human being (1), hunger (1), life (146), life* (1), lifeblood* (2), lives (34), living creature (1), longing* (1), man (4), man’s (1), men* (2), mind (2), Myself (3), myself (2), number (1), ones (1), others (1), ourselves (3), own (1), passion* (1), people (2), people* (1), perfume* (1), person (68), person* (1), persons (19), slave (1), some (1), soul (238), soul’s (1), souls (12), strength (1), themselves (6), thirst (1), throat (2), will (1), wish (1), wishes (1), yourself (11), yourselves (13).
Maaltu ta’e?
Falsafaan hiikkaa akkanaa kun hiikkaa jecha tokkoo irraa fagaatee deema. Wanti ati argitu bal’ina hiikkaa jecha tokkoo qofa osoo hin taane, yeroo tokko tokko dabalaa, yookaan dabalaa hiikkaa, bakka hiikkaa haala keessa jiru bakka dhugaa jecha buusu. Jechoota Ingiliffaa 80 ol jecha Ibraniin tokko bakka buusuuf fayyadamu, kunis jecha tokko qofa! Hiikkaan “wal fakkaataa” jedhu yoo ta’e, garuu yeroo hunda jechoota bakka buusu fayyadamuun amanamaa ta’uu danda’aa?
Mala fi falsafaan akkanaa Ibraniin akka afaanota biroo yeroo waliin jijjiiramaa dhufe, akkasumas hojii irra akka afaanota biroo oola jedhanii fudhatu. Garuu “Moosaa” irraa jalqabee “afaan alaa” seera afaanota biroo cabsu jalqabameera, mallattoolee Phoenician durii fayyadamuun.
Hiikkaan RBT jechoota guutuu guutuutti dabaluu xiqqeessa. Wanti tokko hiikkaa hin qabu yoo ta’e, jechoota dabaluu dhiisna. Hiikkaa isaa barbaanna. Hiikkaa irratti yeroo hunda of eeggannoo goona. Yeroo baay’ee jecha tokko yookaan qoodni tokko guyyoota hedduuf qorannaan irratti godhama, wanti tokko nu irraa hafuu hin danda’u. Jechoota dabaluu, prepositionota dhiisuu, hiikkaa maqaa bakka buusu jijjiiruu, “particles” irra darbu, yookaan “hiikkaa addaa” kan hiikkaa jalqabaa irraa adda ta’e yookaan faallaa ta’e uumuun, dogoggora fi gowwoomsaa dha.
Kitaaba Jechoota Dukkanaa’aa, Iftoomsifame
Afaanicha keessaa jechoota dukkanaa’aa fi rakkisaa irraa fagaachuu yookaan dhoksuu irra, hiikkaan kun dubbisaa gara yaada samii “hundumtuu tokko keessa” ta’eetti galcha, kan samii irraa dhufe, ifa samii fiduu qaba—namni gurra qabu haa dhagayu.
Kaayyoon jalqabaa “dogoggora foonii”—yaada lafa kanaa, fedhii, tilmaama, hiikkaa, yaada “hundumtuu du’uu qabna”—hiikkaa irraa balleessuu dha, hiikkaa jechootaa yookaan qooddii akka jirutti eeguu. Kun dubbistootaaf jechoota dukkanaa’aa ofii isaanii hubachuu danda’uuf carraa kenna. Dubbistaan haa hubatu (Matt. 24:15).
Ibraniin Macaafa Qulqulluu yaada afaanii fi barreessummaa ammayyaa irratti gaaffii kaasuu danda’a. Fakkeenyaaf, xalayaa gara duubaatti barreessuun maaliif barbaachisaa?
נ ׆
“Mallattoon nuniin gara duubaatti deebi’e lakkoofsa 10:35–36 keessatti argama.” Mallattoo qorannoo barruu dhaa? Yaada gulaalaa dhaa? Bracketii kitaaba adda baasu agarsiisaa? Marii hiikkaa isaa irratti ni jira. Ilaali (https://en.wikipedia.org/wiki/Inverted_nun)
Mallattoon nuniin gara duubaatti deebi’e wanta samii irraa dubbataa? Dukkana? Hiikkaan kun namoota “yaada keessaa baasu” irratti hirkachuu dhiisa. Akkuma Yesuus namoota jalaa dheessu, barreessaan ammayyaa jecha gara fedhii ofii geessuuf yaalii godhu jalaa dheessa. Jecha akka jirutti, ifa malee dhiyeessa, seenaa isaa caalaa gadi fagoo ta’uu agarsiisa. Hiikkaan waggoota 2000 darban keessatti yaada fi aadaa irratti miidhamaniiru. Jechoota akkuma jirutti dubbisuun dubbistoota gara “yaada samii” itti dhiyaatan geessa, dogoggora abbaa aangoo hiikkaa hedduu keessaa balleessa.
Giriikii Macaafa Haaraa immoo mala, fedhii, aadaa fi hiikkaa amantii waliin miidhamaniiru. Jechoota akka “fuula uumamaa,” “dubartii haaraa,” “ol-dhalachuu,” “beekumsa gadi fagoo,” “enigma,” “gaara uumamaa,” “zoe-jireenya,” “psyche,” “buqqisuu,” “moo,” “gadi-dhaga’uu” akkasitti hin hiikaman. Bakka isaaniitti jechoota amantii akka “du’aa ka’uu” bakka “ka’uu,” yookaan “qajeelummaa” bakka “haqa,” “cubbu” bakka “dogoggora” kennu. RBT hiikkaa jalqabaa fi sirrii irratti hunda’a, hiikkaa fakkina yookaan bal’ina hin fayyadamu, hiikkaa Giriikii durii fayyadama, “hiikkaa haala keessa jiru,” “bal’ina,” “tropical,” “elliptical” yookaan jechoota amantii hin fayyadamu.
“Fayyadama Amantii”
“Fayyadama amantii” jecha tokkoo, hiikkaa isaa jijjiira moo? Jechoota baay’ee hiikkaa amantii itti dabaluun beekumsa qorattootaa keessatti seeneera, hanga kamiyyuu, qaaccessa addaa (hiikkaa jalqabaa miti) galmee jechootaa keessatti “fayyadama Macaafa Haaraa” jedhanii dabalu. Fayyadama Macaafa Haaraa? Garuu eenyu hiikkaa haaraa jechoota Giriikii duraan jiruuf uume? Barreessitoonni dhugumaan hiikkaa fi fayyadama haaraa uuman moo? Eenyu hiikkaa haaraa kana murteessa? Barreessitoonni Macaafa Haaraa “Galmee Jechootaa Macaafa Haaraa” nuuf hin dhiisne. Yookaan aangoon biraa hiikkaa haaraa bara itti hiikamu, barreeffamu fi faca’u jalqabee uume?
Bu’aan isaa xiqqeessuun hin danda’amu, “Injila Jalqabaa” “Injila Giriikii Fayyadama Haaraa” jala dhokate. Akkasumas, fayyadama amantii “variant” (jijjiirama fi balleessaa) baay’ee uume, hiiktoonni galmee barbaadan filachuuf carraa argatan, yeroo barbaadan qofa galmee amanamaa hordofu. Fakkeenyaaf Roomaa 2:16 keessatti.
Roomaa 2:16 galmee amanamaa keessatti,
ἐν ᾗ ἡμέρᾳ “guyyaa keessatti” — ᾗ akka maqaa walitti hidhata, dative feminine singular waliin ἡμέρᾳ “guyyaa” waliin waliigala.
Kana sirriitti akka “guyyaa murtaa’aa” hiikuu hin dandeenyeef, barreessitoonni boodaa maqaa walitti hidhata dubartii ᾗ balleessuun ὅτε “yeroo” dabaluun hiikkaa barbaadan dirqisiisan:
ἐν ἡμέρᾳ ὅτε “guyyaa keessatti yeroo” — ὅτε akka walitti hidhata yeroo, clause guutuu jalqaba.
Maqaan walitti hidhata dubartii ᾗ dubbistoota gara jechoota duraatti deebisa, fkn Onnee, kan waliin ragaa ba’u…
Hiikkaan tokko illee galmee amanamaa irratti hin hundoofne.
Hiikkaan hundi jijjiirama hordofa — hiikkaan ammayyaa hunda Roomaa 2:16 clause yeroo fayyadamu, fkn, “guyyaa yeroo Waaqni murteessu…,” yoo ta’u, barruun murteessaa ἐν ᾗ ἡμέρᾳ clause walitti hidhata ta’ee jira.
Qorattoonni “hiikkaa laafina” yookaan “fageenya hiikkaa sirrii” yookaan jechoota dabalataa fayyadamu. Garuu kun “hiikkaa sirrii” fi “hiikkaa laafina” gidduu miti. Jechoota bakka buusuun sirna barreessaa balleessa. Gareen hiikkaa yeroo tokko tokko “galmee amanamaa” irratti hirkatu, yeroo biraa hiikkaa aadaa, dogoggora amantii, fi beekumsa dubbistootaa filata, ol galmee amanamaa yeroo barbaadan. Kanaaf, barruuleen garaagaraa meeshaa ta’uun hiiktoonni akka fedhanitti hiikuu danda’an. Kun yaada galmee murteessaa “aangoo dhumaa” ta’uu balleessa, akkasumas mala hiikkaa aadaa “afaan lamaa” agarsiisa. Galmee amanamaa amanamaa dha moo miti? Yoo ta’e, maaliif garaagaraa baay’ee jira?
Nuti RBT keessatti galmee amanamaa irratti cimnee hundoofna. Jijjiirama, balleessaa, dabalaa, kkf galmee amanamaa waliin wal hin simne yoo argine, galmee amanamaa hordofna, salphaa fi ifa.
Barbaachisummaa Sintaksii Ibraniin: Ismaa’eel fi Isaaq akka Sanyii Tokkootti
Galatoomaa Galatiyaa 4:28-29 hiikkaa sirrii keessatti ilaalaa, garaagarummaan Isaaq fi Ismaa’eel akka duraan yaadame hin jiru hubattu:
“isinii obboloota, akka Isaaq (“He Laughs”), ijoollee waadaa. Akkasumas yeroo sana kan fooniin dhalate kan hafuuraan dhalate ari’aa ture, akkasuma amma.” Galatiyaa 4:28-29 RBT
Uumama 21:12-13 waadaa Isaaq fi Ismaa’eel irratti ibsa:
“…sababiin Isaaq keessatti sanyiin siif waamama. Akkasumas, ilma garbittii saba godha (“Ismaa’eel”), sanyii keeti isa.” Uumama 21:12-13 RBT
Barreeffamni Ismaa’eel akka sanyii Abrahaam agarsiisa, Isaaqis sanyii Abrahaam. Sanyii lama. Garuu,
“Abrahaamitti waadaan dubbatame fi sanyii isaa. ‘Sanyiiwwan’ hin jenne, akka baay’inaatti, garuu akka tokkootti, ‘Sanyii keeti’ kan jedhu Masiihaa.” Galatiyaa 3:16 RBT
Ismaa’eel fi Isaaq fakkeenya sanyii tokkoo dhaa? Qorattoonni Ismaa’eel “Isaaq ari’uu” hin hubanne, sababni isaas seenaa Uumama keessatti hin jiru. Dhugumaan, dhoksaan kun baay’ee nama dinqisiisa, yoo Uumama 21:9 (madalawwan Ismaa’eel “Isaaq ari’uu” jedhu) sirriitti dubbifne:
“Gooftittiin (“Saaraa”) ilma Haagar Misira kan Abbaa Baay’ina (“Abrahaam”) dhalte isa-dhuga argite.”
Barreessaan Ismaa’eel irratti “isa-dhuga” jedhu fayyadame, hiikkaan isaa Isaaq, He Laughs. Phaawulos Ismaa’eel fi Isaaq akka sanyii tokkootti ilaalaa? Barreeffama irra deebinee yoo ilaalle, dhugumaan akkas fakkaata,
“…sanyiiwwan, akka baay’inaatti miti, garuu akka tokkootti.”
Qorattoonni Phaawulos barreessaa cimaa, jechoota walitti qabuu, hubachuu rakkisaa jedhan. Garuu, wanti guddaan fi dhokataan barreeffama keessaa baay’ee ifa ta’a, yoo hin laafifne. Qorattoonni mataa isaanii Phaawulos barreessaa cimaa godhaa jiru ta’a?
Ibraniin Yeroo fi Iddoo Ala: Ta’uu, Jalqaba, Dhuma, Jalqaba, Xumura
Dhoksaan guddaan tokko afaan Ibraniin durii “accusative of time and space” akkamitti ilaalu keessatti argama. Qorannoon jiru baay’ee xiqqaa fi xumura hin qabu. Har’as, astrophysicistoonni yeroo-iddoo hubachuuf rakkatu, yaadni Einstein irraa kaasee dhiyaate hedduu nama dinqisiisa.
Wanti hiiktoonni irra darbu tokko, afaan Ibraniin yeroo darbe, ammaa, yookaan fuulduraa hin qabu. Ibraniin “guutuu” fi “guutuu hin taane” qofa qaba. Hiiktoonni yeroo darbe, ammaa, fuulduraa akka hanqina afaanii fudhatanii, barreessitoonni yeroo gara garaa ibsuuf mala adda addaa fayyadaman jedhanii yaadu. Hiikkaa sirrii haala keessa jiru fi tilmaama irratti hunda’a. Garuu barreessitoonni durii yeroo darbe-ammaa-fuulduraa akka hin yaadne hin beekamu. Sababni isaas, Ibraniin akka hiikkaa isaa, alatti jedhamee uumame.
RBT keessatti “Guutuu/Guutuu hin taane” adda baasuun, gara Ingiliffaatti hiikkaa isaanii ifa gochuuf yaalla. Kun hojii guutame fi hin guutamne addaan baasuu ni gargaara. Yeroo ammayyaa, yeroo afaan Ibraniin irratti prepositionota, adverbota, dubbii, kkf irratti hunda’uun murteessu, conjugation jecha irratti miti.
Afaan Ibraniin yeroo samii akka tokkootti ilaala—“dura” fi “duuba.” Fakkeenyaaf, yeroo akka bishaan gara fuuldura fi duuba deemu fakkaata. Barruun Ibraniin fakkeenya kana irra deddeebi’a. Yaadni kun yaada keenya lamaan, yeroo gara fuuldura deemu irraa adda. Ibraniin jalqaba akka darbe fi fuulduraa ilaalu, “amma” fi “har’a” hiikkaa guddaa qaba, yeroo hin murtaa’in. Yeroo guutuu fi hin guutamne, hubachuuf rakkisaa. Kanaaf, “accusative of time and space” Ibraniin hiikuu fi hubachuun qorattootaaf rakkisaa dha, sababni isaas yaada yeroo lamaan waliin hin deemuu.*
Yaada kana “durii miti, dogoggora, yookaan wanta saayinsii ammayyaa hubatu dhabuu” jedhanii fudhachuu yoo barbaadne, hiikkaan ammayyaa kan dhoksu, dogoggora fi gowwoomsaa ta’a, “jecha Waaqayyoo” jedhanii of tuulu.
Akka kanaan, Macaafni Qulqulluun Ibraniin yeroo yeroo murtaa’aa osoo hin taane yeroo dheerina ibsa. Kun iddoo fi kallattii irratti illee ni hojjata, fkn kaabaa, dhihaa, bahaa, kibbaa. Sheol (Hell) immoo iddoo murtaa’aa osoo hin taane kallattii xumuraa dha (ilaali Uumama 37:35 RBT).
Macaafni Qulqulluun Ibraniin mirga gara bitaa barreessuun sababa qaba. Wanti nuti gara fuuldura deemuu yaadnu, Ibraniin gara duuba deemu fakkaata. Barruu keessatti “tapha” barreessaa, yaada gara duubaatti, faallaa, fakkii, lamaan, dabalataa, fi ilmaan wal fakkaataa ni jira. Gaaffiin, dhugaan dhokataa: Maaltu nu irraa hafee? Jechoonni baay’een dual yookaan lamaan ta’uun argamu, akka “ijaa,” “bishaanota,” “samii,” “lafa,” “harma,” “miilla,” “lamaan,” “funyaan,” “miilla,” “balbala,” “balbala,” “balbala,” fi kkf. Jechoota akka “dhagaa” fi “Yerusaalem” yeroo tokko tokko dual ta’uun, afaanicha “dual” ta’uu agarsiisa.
Yeroo fi iddoon dhoksaa barreessaa bara baraa kana jalatti argamu, akka jechoota Faarfannaa 3:15: “Eenyu ta’e? Inni yeroo dheeraa. Eenyu ta’a? Inni yeroo dheeraa ta’eera. Waaqni isa ari’amu barbaada.” (Faarfannaa 3:15 RBT)
Jecha akkanaa yoo yeroo akka gaaraatti ilaalle, “bara baraa” gidduu jirutti, hiikkaa argata. Kun yaada Ibraniin as—achii—deebi’ee asitti agarsiisa. Dhoksaan yeroo kanaa jechoota Yohannis irratti mul’ata: “inni, inni Ilijaas, kan dhufuu qabu” (Matt. 11:14). Yesuus Yohannis bakka lama (yookaan sadii) yeroo tokko keessa jiraachuu agarsiisaa? Namni gidduu keessa jiru yeroo keessa osoo hin taane, bara baraa gidduu jira. Yoo ta’e, “trinity” ofii isaa qabaata, mitii? Tokko, lama, sadii, namni gidduu keessa jiru.
Yaada yeroo fi iddoo Ibraniin kana hubachuuf, yeroo marsaa ta’e ilaaluun barbaachisa, garuu hubachuun rakkisaa dha. Garuu Macaafni Qulqulluun yeroo hunda “bara baraa” qabachuu qabna jedha. Qorattoonni fi hiiktoonni yaada Ibraniin kana hubachuuf rakkatan, hiikkaan isaanii sirna barreessaa kana dhabu.
Julia Smith fi Robert Young fakkeenya muraasa, akka Smith Parker Translation fi Young’s Literal Translation (YLT) keessatti. Garuu, seenaa keessatti, qorattoonni Kiristaanaa hedduun Ibraniin gara Giriikii Macaafa Haaraa ce’uun yaada Ibraniin akka dulloomaa yookaan hin barbaachifnetti ilaalu. Kanaaf, barreessaa Macaafa Qulqulluu “dhugaatti laafisee” seenaa “beekamaa” irratti xiyyeeffata.
Garuu barreessitoonni Ibraniin jalqaba akka dhumaatti ilaalu. Gidduu bara baraa irraa, jalqabni dhuma dha. Kun fakkeenya gara garaa keessatti mul’ata, Faarfannaa 1:1-11, jechoota Haagar, fi sirna maatii Yaaqob yeroo laga ce’an Uumama 33 keessatti. Faarfannaan dhugumaan akka dubbifamu barbaadame, barreessaan jechoota fakkii fakkii barreesse:
Vapor[Abel #1892] of vapors, the gatherer has said, vapor of vapors: the Whole is vapor.
What is the profit to the Adam in the whole of his labor who labors below the Sun?
A generation walking, and a generation coming in, and the Earth to the eternal is she-who-stands-firm.
And the Sun has broken forth, and the Sun has come in. And toward his standing-place he is panting [running the race, Ps. 19:5, Heb. 12:1], he-who-breaks-forth is himself there.
He-who-walks toward freedom [south/right] and he-who-circles-around towards hidden [north/left], he-who-circles, he-who-circles, he-who-walks is the Wind, and upon his circuit the Wind is he-who-turns-back [cf. John 3:8].
The whole of the Brooks are those-who-walk toward the Sea, and the Sea is not full [satiated]. Toward a standing-place which the Brooks are those-who-walk there, they are those-turning-back to walk.
The whole of the Words are tired. A man is not able to speak [mute]. An eye is not satisfied to see [blind]. An ear is not filled to hear [deaf].Who is he who HAS BECOME? He who IS BECOMING. And who is he who has been made? He who is being made. And nothing of the whole is new underneath the sun.
Is there a word of whom he is saying, ‘See, this one is new’? Himself HAS BECOME long-ago to the ages, whom HAS BECOME from-to our faces [from our faces to our faces, 1 Cor. 13:12]. There is no remembrance [foresight] to the First Ones; and also to the Last Ones WHO ARE BECOMING. HE IS BECOMING not to them a remembrance with those WHO ARE BECOMING to the Last One.”Ecclesiastes 1:2-11 RBT
Hiikkaan Ibraniin kun salphaa miti. Garuu Faarfannaa 1 keessatti participle verbs baay’ee argama, kan hojii fi maqaa of keessaa qabu, yeroo fi iddoo hin ibsine. Participle Ibraniin “non-finite” jedhama. Yeroo hin murtaa’in qaba.
Kanaaf, marsaan hundi “yaadannoo” ta’a, akkuma guyyaan tokko yaadannoo jedhama. Ofii keetii yaadannoo keessa seenu yaali. Akkasumas déjà vu jedhama. Yeroo “dura” ta’e. Macaafni Qulqulluu Ibraniin guutuu kana irratti ijaarame—guutuu fi hin guutamne qofa. Wanti ta’aa jiru, ta’aa jira, yeroo dheeraa dura ta’e. Kun hiikkaa “bara baraa” fi warra bara baraa irraa dhalatan.
Qilleensi marsaa isaa godha, jechoonni “seenaa” keessatti galmaa’u, booda raawwatamu, wanti raawwatame wanta raawwatamaa jiru. Fuula isaa irraa, gara fuula isaa. Yaadni Macaafa Qulqulluu Ibraniin yeroo sana irratti osoo hin taane amma irratti hunda’a, akka Guyyaan Sanbataa “Har’a” jedhamee, “Har’a, yoo sagalee isaa dhageessan” (Heb. 3:7,15 4:7, Faarf. 95:7). “Samii” keessatti yeroo sana fi amma tokko. Yookaan ta’uu qaba. Ilaali, amma yeroo ayyaanaa; ilaali, amma guyyaa fayyinaa.
Barreeffama dhugaa, dhoksaa fi waan nama ajaa’ibsiisu akkuma jirutti eeguun, dubbistootaaf yaada dhugaa barreessaa hubachuuf carraa kenna, yoo mormaniyyuu, barreeffama dhugaa waliin haa morman. Yookaan namni amantii hin qabne akka dulloomaa ilaalu yoo barbaade, barreeffama dhugaa irratti yaada isaa ijaaruu danda’a, hiikkaa bakka buusaa irratti osoo hin taane.
Yaadannoo:
*Meek, Theophile James. “The Hebrew Accusative of Time and Place.” Journal of the American Oriental Society 60, no. 2 (1940): 224-33. doi:10.2307/594010 ilaali.