Walitti hin madaalamne. Tokko kan hin milkoofne, jeequmsaa (sirna hin qabne) tokko kan duwwaa (qulqullina, hiika hin qabne) waliin hidhamte. Yookaan, Ajaa’iba Dubartii Lama. Macaafni Qulqulluun seenaa guddaa, kan duraan hin mul’anne, hin himamne… irraa eegala.
תהו ובהו
[tohu ve-bohu]
Strong’s #1961. hayetah. Isheen taate. Jechi gochaa ta’uu yeroo guutuu fi sadarkaa sadaffaa dubartii tokkooffaa irratti argama. Jechi gochaa dubartii kun sirriitti maqaa dubartii waliin dhufuu qaba, akkuma Zefaniya keessatti:
היתה לשַמה
“isheen badiitti taate”
Zefaniya 2:15
Garuu yeroo tokko tokko faallaa ajaa’iba argina:
היתה למס
“isheen garee hojii dirqamaa taate [maqaa dhiiraa walitti qabamee]”
Lamentations 3:1 RBT
Ammas, Genesis 1:2 kan nama dinqisiisu jira:
היתה תהו ובהו
“isheen tohu fi bohu taate”
Jechoonni tohu fi bohu walitti hidhamanii jiru, tokko kan biraa irratti hundaa’e, yookaan waliin walitti makamee. Qorattoonni jechoota kana maqaa dhiiraa jedhanii hiiku. Haa ta’u malee, maqaa dubartii ta’anii surraa dhiiraa qabaachuu danda’u.
Yaadi: Dhiira Qoodame Dubartii Waliin ijaaruu yaalu (yookaan Qooduu)
Kun sagalee Gita Haaraa keessatti, “akkuma dubartiin dhiira keessaa baate, dhiirris dubartii irraa dhufa” jedhu irratti deebi’a. Akka adeemsa deebi’aa, dhiirri qoodame dubartii qoodamte qofa ijaaruu danda’a, kunis ofii isaa caalaatti qoodama. Adeemsi kun ni deebi’a. Kanaaf, “gaarii miti” dhiirri ofii isaaf addaan ba’uuf.
Barreeffamoonni mallattoo cimaa “lafa raase” kennu. Jechi Ibraniyyaa ו surraa Ibraniyyaa keessatti “isa/isa ofii isaa” jechuudha. Akarri bohu בהה (bahah) fi akarri tohu תהה (tahah). Yoo maqaa dubartii ta’anii dhiira surraa qabaatan, “tohah fi bohah” akka dubbifamu fakkaata. Yoo Tohu fi Bohu ofi ishee waliin qoodamte taate, surraaleen lamaan kun “isa ofii isaa” jedhu yoo ta’u, dhiirri lama yookaan namoonni lama gara dubartii tokkoo ijaaruu yaalu, fakkeenyaaf “kan kanaa” fi “kan sanaa”. Akkasumas, jechi ו ofii isaa “dhiira” fi lakkoofsa 6, “lakkoofsa namaa” bakka bu’a.
Tohu #8414 (dhugaa hin taane, qajeelcha hin qabne, soba, jeequmsa) fi Bohu, #922 (duwwaa/qajeelaa) Lafa irratti ibsu (“Ajaa’iba Dubartii Lama”). Jechoonni kun hiikuuf rakkisaa turan.
“hiikni jalqabaa qabachuu rakkisa” (ilaalchaa Brown, kkf).
1 Sam. 12:21 tohu waliin Baalim (waaqota sobaa) fi Ashtarot (ilmaan waaqeffannaa sobaa) walitti hidha: “isaan tohu dha” yeroo baayyee faayidaa hin qabne, homaa hin taane jedhamee hiikama. Uumama hin qabne, soba, dhugaa hin taane, sammuu hin qabne. Caalatti homaa hin jiru. Hidhii isaanii, ija, fuula, funyaan isaanii duwwaa keessa marsee jira.
Jechi bohu akka Gesenius irraa, akarri Ibraniyyaa bahah,
“kan dhugumaan qulqullina agarsiisu, kan Afaan Arabiffaatti ifaa fi miidhagina (ifaa, bareeduu) fi duwwaa… irratti fayyadamu.”
Haati?
Fuerst odeeffannoo dabalataa nuuf kenna, akkasumas bohu akka “haadha sanyii waaqota” fakkeessuudhaan ibsa:
בָּהָה (hin fayyadamne) intr. 1. duwwaa ta’uu, akka بهى duwwaa ta’uu, jiraataa hin jirre, balleessaa, Aram. בְּהָא, Syr. ܒܗܐ, akka ܒܗܒܗ rifachuu (ilaali Hebr. שָׁמֵם); kan irraa dhalate בֹּהוּ. — Kana irraa 2. balleessaa, duwwaa ta’uu, בָּקַק akkasuma fakkeenya kanaan fayyadamu; kan uumama jalqabaa irratti dubbatame.
בֹּהוּ (= בְּהוּ akka פְּרִי) m. duwwaa, balleessaa, kan uumama jalqabaa irraa addunyaa bahe GEN. 1, 2. Hiika jalqabaa kanaan בֹּהוּ keessatti cosmogony Macaafa Qulqulluu keessatti fudhatame, fi dogma (יֵשׁ מֵאַיִן) uumama irratti ijaaramuuf fayyadame. Kanaaf Aquila οὐδέν jedhee hiika, Vulg. vacua, Onkelos fi Samarit. רֵיקָנְיָא. Cosmogony Phoenician בֹּהוּ βααῦ akka hiika nama fakkeessuudhaan, akka waaqa jalqabaa, haadha sanyii waaqota; maqaan Aramaic בָּהוּת, בְּהוּתָא, Βαώθ, Βυθ-ός, Buto akka haadha waaqota, kan Gnostic, Babylonia fi Egypt keessa darbu, walfakkaataadha. Môt, dhugumaan Βώθ (בְּהוּת), Phoenician keessatti bakka jijjiirraa b fi m irraa dhufe, garuu hiika adda addaa qaba. Fakkeenyaaf IS. 34, 11.
Yaada Dummelow bara 1909 kan Genesis irratti walitti dhufeenya kana ilaala:
“Jechi void jedhamee hiikame bohu. Seenaa Phoenician keessatti namoonni jalqabaa ‘qilleensa Kolpia fi niiti isaa Baau kan Halkan jedhamee hiikamu’ irraa dhalatan, akkasumas kan durii Babylonian Bau, ‘haadha guddoo,’ kan lafa fi horii namaaf kennitu, fi badhaadhina lafaaf kennitu akka waaqeffatamtu nu yaadachiisa.”
Yeroo Kam Irratti Jirra, Dhugumaan?
Barreeffama Yaada Qorannoo Uumama irratti fuula 54-55 (Yuunivarsiitii Pretoria), Macaafni Qulqulluun akka galmee seenaa sirrii barreessameetti fudhatee, jecha Ibraniyyaa Bōhū (duwwaa) kan Phoenician haadha-waaqa Baau yookaan Babylonian Bau irraa toora toora fudhatame moo miti jedhu irratti falmii afaanii ilaala, barreessitoonni durii akkamitti aadaa cosmogony kana fudhatan yookaan mormaniiru jedhu qorata:
Akka Gita Haaraa ilaaluun, dhugaa Macaafa Qulqulluun seenaa dhugaa irratti hundaa’e akka ta’e, miti aadaa durii Baha Giddu Galeessaa walitti qabamee…Kristaanaafis, Yihudotaafis dhugaan Macaafni Qulqulluun ittiin ragaa ba’u, seenaa fi haala uumamaa keessatti qofa osoo hin taane, iddoo fi yeroo ol ka’a. (fuula 54, jabeessa)
Falmii fi rakkina barreessuu ilaali:
Yaada biraa waa’ee gosa barreessuu irratti Möller (1997:2-3) dhiyeesse, seenaa akka nuti beeknuu ta’uu isaa yookaan mallattoo fi miti dhugaa ta’uu isaa gaafate. Möller xumure, “Jalqaba irratti yaadachuu qabna Macaafni Qulqulluun Waaqa irraa dhiyaate, kanaaf gosa barreessuu kam keessa hin seenu. Akkuma uumama barreessuun seenaa fi gosa barreessuu seenaa ta’ee barreessame, garuu gosa barreessuu seenaa raajii ta’eenis dhiyaate.” ‘Gosa barreessuu seenaa raajii’ jechuun seenaa dhugaa sirrii waliin walitti makamee, kan Uumaa guddaa gara fuulduraatti agarsiisuuf qophaa’e. (fuula 57, jabeessa)
Yaadni “gosa barreessuu seenaa raajii” jedhu sammuu namaa irratti dhiibbaa guddaa qaba, dhuma irratti daa’immanummaa sammuu namaa balleessa. Sammuun akkasitti qoodamuun—seenaa bal’aa fi barreessuu raajii bal’aa gidduutti—iddoo lama wal faallessu keessa of argata. Namni kitaabota 66 keessa deemee maal raajii fuulduraati, maal seenaa darbeeti jedhu adda baasuuf yaalu, dhugaa bira gahuu hin danda’u. Gammachuun guddaan asitti falmiin kun mataa isaa “tohu fi bohu” dha, dubbisaa muddamsuu fi duwwaa taasisu.
Sammuu Qoodame
Raajichi Yeremiyyaas mul’ata Guyyaa Isaa Kan Jiru irratti kana ibsa.
Ani Lafa Kan Jiru ofii isaa arge, kunoo! tokko dhugaa hin taane ofii isaa [tohu] fi tokko duwwaa ofii isaa [bohu], gara Lamaan-Samii, ifni isaanii homaa!
Yeremiyyaas 4:23 RBT.
Soba tokko Tohu keessatti mataa isaa gadi deebifame ta’a:
Isaan fooniif dogoggora jecha godhu, fi Kan sirreessu Balbala keessatti, sirrii ta’e Tohu keessatti gadi deebisanii jalaa qabatan.
Isaayyaas 29:21 RBT
Ifni isaanii homaa miti sababii isheen (Zayoon) muramte [dhalchuu dadhabde] (Isa. 54).
“Halkan Ishee Ofii”: Dubartii Halkan Dukkanaa (Nyx) Darbe
Isaan ishee qabatan/niiti godhatan—kan harca’u, kan dhiphatu, kan bubbee, kan dukkanaa’e. Isaan keessa taa’u. Innis irratti xiyyoo tokko dhugaa hin taane ofii isaa [tohu] fi dhagaa qajeelaa tokko duwwaa ofii isaa [bohu] diriirse.
Isaayyaas 34:11 RBT
Tohu fi Bohu – Ofi ishee waliin qoodamte, dhaabbachuu hin dandeessu.
Dhaga’ame, “fannoo kee fudhadhu” jedhame, garuu barreeffamaan, “sagalee ofii keetii ol fudhi” jedhame. Jechoonni bakka bu’aa hiika barruu jijjiiru danda’u, ilaalcha irratti hundaa’uun. Kan murteessu ilaalcha/haala fi dhugaan haala murteessa. Namni (jecha) sirnaan dhaabbachuu qaba.
Kan Murtaa’e fi Kan Sirrii
Xiyyoon hojiin dukkana akka lafaatti yookaan “gadi ciisee” ta’uu agarsiisa: hin qajeelle, dhugaa hin taane. (Uum. 8:13). Dhagaan qajeelaa garuu ol fi gadi qajeelaa—qajeelaa. Yoo lamaan wal bira qabaman, garaagarummaan ni mul’ata:
Ani kan murtaa’e xiyyoo godhee, kan sirrii immoo qajeelaa godhe; bokkaan dhugaa dhabeessa balleesse, bishaan lamaan iddoo dhokataa dhiqaa jiru.
Isaayyaas 28:17 RBT
Isheen Lammii Waaqayyoo Ta’uuf Murtaa’e
Maqaa dubartii walitti hidhaman kun bakka biraas mul’ata, Dubartii Halkan Dukkanaa waliin ofii ishee ol duwwaa waliin walitti qabamte, Ari’el, Lammii Waaqayyoo ta’uuf:
Ani Lammii Waaqayyoo dhiphise. Taniyaa fi Aniyaa [kan gadditu fi kan boossitu] ta’an. Isheen ofii koo akka Lammii Waaqayyoo taate.
Isaayyaas 29:2 RBT
Taniyaa fi Aniyaa maqaa dubartii dha. Dubartii lama gadditu, boossitu agarsiisu. Taniyaa mana gadda keessatti gadditi. Aniyaa, akka fakkaatutti, ilmaan dhabuu, duwwaa ta’uu ishee irratti gadditi. Garuu walitti qabamanii tokko ta’u, yeroo hin jiru (Mul.10:6), gaddaa fi boossuun hin jiru.