Barreeffama Möbius: Afaan Ibrootaa Kitaaba Qulqulluu akka afaan proto-aonikii sababummaa yeroo-maleessaa

Sababa-fi-bu’aa Yeroon Hin Daangeffamne (Atemporal Causality) (n.) — Akkaataa sababa-fi-bu’aa itti walitti hidhaman kan walitti dhufeenya sababa-fi-bu’aa tartiiba yeroo sararaawaa ta’e irra darbu, kunis sababni fi bu’aan tartiiba yeroon (chronological order) kan hin daangeffamne dha. Caasaa kana keessatti, sababa-fi-bu’aan yeroon ala ykn yeroon olitti hojjeta, kunis bu’aan duubatti deebi’ee sababa irratti dhiibbaa akka uumu fi sababni immoo bu’aa isaa waliin yeroo tokkotti akka argamu hayyama. Sababa-fi-bu’aan yeroon hin daangeffamne amala ontoloojii yeroo sararaawaa hin taane, irra-deddeebii (recursive), ykn hirmaannaa irratti hundaa’ee dha—kan akka aion Kakuu Haaraa keessatti argamu—bakka gochi fi mul’anni waaqayyoo “amma” barabaraa keessatti itti mul’atu, kakuu darbe, amma fi gara fuulduraa gara gocha tokkoo fi qindaa’aa ta’etti makuun. Yaadni kun hubannoo mekaanikala ta’e kan sababa-fi-bu’aa, kan tartiiba yeroo cimaa fi wal-faana dhufuu irratti hundaa’u mormuun, bakka bu’ee wal-makuu dynaamikaa yeroo jaalala waaqayyootiin (agape) fi ol-aantummaadhaan deeggaramu dhiyeessa.

Garaagarummaan caasaa naannawaa (circular) Aonic fi “dhugoomni sararaawaa” (lineareality) gidduu jiru, dhugoomni sararaawaa keessatti “qabxii” sarara yeroo irratti yeroo hunda jijjiiramtu qofatu jira, kunis bifa isaa jijjiiruu hin dhaabu. Jalqaba hin qabu, dhumaas hin qabu. Sarara sararaawaa tokkoof, ati dhimma isaa miti. Ati hin jirru jechuun ni danda’ama. Dhugumatti, ati gonkumaa hin jirtu. Ati alaa fi kan gatamuu danda’u dha. Ati hin jirtu. Dhugoomni sararaawaa mala abaaramaa “yeroon maallaqa” ykn “amma keessa jiraadhu” jedhu dha, sababni isaas waan jiru hundi yeroo ammaa qofa. Boqonni gonkumaa jiraachuu hin danda’u. Caasaa naannawaa keessatti garuu, hiika ofii, murteeffannaa ofii, fi hunda caalaa, dandeettii dhugaa guutummaa fi fufaatii argachuu jira. Boqonnaa dhugaa. Jecha biraatiin, ati dhimma qofa miti ykn hin jirtu qofa miti, garuu Hundaaf murteessaa dha.

Daa’imni kamiyyuu garaagarummaa geengoo fi sarara gidduu jiru himuu ni danda’a. Kun yaada hin jijjiiramne dha. Ta’us, fakkeenyi beekamaan Yaa’iqoob 3:6 keessatti argamu akka agarsiisutti, hayyoonni “geengoo” akka “sararaatti” hiikuuf murteessan:

τὸν τροχὸν τῆς γενέσεως

naannoo (wheel) uumamaa

Hiikkaa ammayyaa hunda keessatti, KJV dabalatee, kun “adeemsa jireenyaa” ykn “adeemsa uumamaa” jedhamee hiikameera. Warri jecha-bi-jechaa hiikan (YLT, LSV, LITV, BLB) illee, hiikkaa Julia Smith irraa kan hafe, kana akka adeemsa sararaawaatti hiiku. Adeemsi jireenyaa akka yaada sararaawaatti hubatama, bakka moodelli jala jiru sababa-fi-bu’aa yeroo sararaawaa ta’e dha. Gochawwan tartiibaan mul’atu. Dhalootni ijoollummaa dura dhufa, ijoollummaan ga’eessummaa dura dhufa, ga’eessummaan du’a dura dhufa; uumama keessatti, sanyiin guddina dura dhufa, guddinni immoo tortoruu dura dhufa. Tartiibni kun kallattii tokkoon deema. Gara qabxii jalqabaatti deebi’uuf hayyama hin kennu, gara fuulduraatti deemu qofa. Sadarkaan duraa sadarkaa boodaa uuma ykn haala mijeessa. Ijoollummaan gara ga’eessummaatti geessa, dhaabuun gara haamaatti geessa, sababni gara bu’aatti geessa. Kanaafuu Afaan Ingiliffaa keessatti (fi madda Laatiin isaa keessatti) “course” jechuun “yeroo darbu” qofa osoo hin taane “yeroo tartiiba qabuu fi kallattii qabuun mul’atu” jechuu dha — akka yaa’a lagaa ykn sarara fiigichaa. Garuu naannoon (wheel) naannawaa fi kan naanna’u dha. Kun garaagarummaa waan barreeffamee fi loogii hiikkaa waggoota kuma lamaaf mo’ee jiru gidduu jiruuf fakkeenya gaarii dha. Yeroo baay’ee “wal-qixxummaa dynaamikaa” (dynamic equivalence) jedhamee waamama. Ta’us, akkamitti adeemsi sararaawaan geengoo naanna’u waliin dynaamikaan wal-qixa ta’a? Namni kamiyyuu kun bu’aa waan dubbisaan yaadu irratti dhiibbaa guddaa akkamii akka uumu arguun ni danda’a. Kun waan xiqqa miti. Garaagarummaan sararaa fi geengoo gidduu jiru mana barumsaa daa’immanii keessatti baratama jedheen amana, yoo dogoggore malee.

Maaliif Ibraayisii Mirgaa Gara Bitaatti Barreeffame?

Kallattiin barreeffamaa mirgaa-gara-bitaa madda isaa barreeffama Ibraayisii Fiinishiyaa (c. 1050 BCE) irraa argate, hiddi Ibraayisii Kitaaba Qulqulluu Paleo-Hebrew keessaan darbee gara barreeffama Aramaic-irraa dhufe kan har’a itti fayyadamnuutti dhufe. Tarii kun kan godhameef sababa dhagaa irratti qirixuuf (chiseling) hammaara harka mirgaatiin qabachuun mijataa waan ta’eef ta’uu danda’a. Gama biraatiin—akkuma jedhamu—Raajonni waan baay’ee akka Gama Mirgaa irraa dhufutti dubbatu. “Mirgi,” “fuuldurri,” fi “bahni” hundi isaanii raajotaaf fuula yeroo kan bakka bu’an dha. Raajonni waan baay’ee hiibboo, iccitii fi dubbii dukkanaa keessa galchuun dandeettii guddaa qabu turan. Kun hundaaf kan namatti tolu miti, yeroo tokko tokko immoo hamma namni tokko iccitii sana humnaan baasuuf karaa jal’aa hordofutti nama aarsa (fkn. Filisxeemota Saamson waliin). Kun karaa raajota Ibraayisii ture. Isaan hattoota xuraa’oo ta’aniif hin barreessine, Qajeeltotaaf barreessuu barbaadan. Kanaafuu isaaniif “Bahni” fi “Gama Mirgaa” jechuun “Gara Fuulduraa” fi madda ifa, mul’ataa fi beekumsa isaanii ture. Isaaniif, waan dhaga’an ykn argan galmeessuuf hin turre. Isaan beekumsaa fi dhugaa duubatti dabarsuu barbaadu turan. Waan isaan dhaga’an “sagalee” duraan jiru kan gara fuulduraa fagoo irraa dhufe dha. Kana irraas dubbiin biraa kan akka “namni gurra qabu haa dhaga’u” jedhu dhufe. Yoo namni tokko gama raajummaatiin gurra hin qabu ta’e, waan gara fuulduraa irraa dhufu dhaga’uu hin danda’u. Tarii gurri isaa mirgaa irraa muramee laata? Haala kanaan, namni tokko waan dhaga’uu danda’u “jalqaba irratti” kan duubatti hafe qofa malee “mataa/fiixee” gara fuulduraatti jiru miti.

Yoo kitaabni jireenyaa jiraataa fi hojjetamaa, lalaafaa fi yeroo dhugaatti kan jiru ta’e, ati gahee murteessaa qabda. Kitaaba akkasii irratti murteessuu fi gocha raawwachuun salphaa dha, sababni isaas qabxii xiqqaattillee naannoon hin beekamne (gray area) hin jiru. Inni jiraataa dha ykn du’aa dha. Gama biraatiin, yoo kitaabni akkasii jiraatee garuu haguugamee, gara naannoo dukkanaa’aa fi hin beekamneetti jijjiiramee, guutummaatti hiikamee fi gara caasaa yeroo sararaawaa gonkumaa hin yaadaminitti diriirfame, dubbiin hundi mul’achuuf jira, kunis qaama seenaa fi ragaa jiraataa ofii isaa ta’a…

 

Abstract (Gabaasa)

Ibraayisii Kitaaba Qulqulluu, afaan yeroo baay’ee sababa ‘tense’ fi caasaa ‘case’ dhabuutiin gadi bu’ee ilalamu, dhugumatti caasaa giraamaaraa hubannoo yeroo filannoo biraa qabu bakka bu’uu danda’a. Yeroo tiyoorii afaan Aonic—moodela afaanii kan yeroo Möbius, irra-deddeebii sababaa, fi topoologii gocha sararaawaa hin taane irratti hundaa’e—keessaan xiinxalamu, Ibraayisii akka afaan boodatti hafeetti osoo hin taane, akka afaan bu’uuraa (prototypical) ta’etti mul’ata. Barreeffamni kun Ibraayisii Kitaaba Qulqulluu akka afaan proto-Aonic tajaajila jedhee dhiyeessa: barreeffama irra-deddeebii barabaraa, deebii sababaa (causal reflexivity), fi abbummaa seenaa yeroon hin daangeffamne. Morfoloojii gochimaa (verbal morphology), irra-deddeebii sintaaksii, fi dhabamuu yeroo/bakka (accusative time/place) kan Theophile Meek (1940) gadi fageenyaan galmeesse irratti hundaa’uun, Kitaabni Qulqulluu Ibraayisii caasaa isaatiin barreeffama Möbius “jiraataa fi hojjetamaa” akka ta’uuf kan qophaa’e dha—seenaa galmeessuuf osoo hin taane, dhugoomma qulqulluu yeroo dhugaatti raawwachuuf kan qophaa’e dha.

1. Yeroo Dachaa’e: Yaada Bu’uuraa Aonic

Afaan Aonic tiyoorii keessatti caasaa yeroo sararaawaa hin taane garuu kan naanna’u, dachaa’e, ykn irra-deddeebiin walitti hidhame jedhee yaada. Gochawwan sarara yeroo irratti hin deeman garuu madda sababaa wal-xaxaa keessaa mul’atu. Moodela akkasii jalatti, giraamaarri dirqama:

• ‘Tense’ dhiisee topoologii gochaa hordofuu

• Maqaa bakka bu’aa dhaabbataa baay’ina yerootiin bakka buusuu

• Qindoomina bakkaa sona sagaleetiin (resonant zones) bakka buusuu

• Abbummaa akka yeroo irratti raabsametti galmeessuu

Giraamaarri kun afaan seenaawwan Möbius-fakkaatan ibsuu danda’u uuma, bakka eenyummaan, gochi, fi sababa-fi-bu’aan osoo hin jal’atin yeroo keessa kaa’amuu hin dandeenye. Amalri kun rakkina barabaraa tartiiba yeroo cimaa uumuu keessatti mul’atuuf bu’uura dha—keessattuu Kitaaba Mul’ataa keessatti—bakka yaaliin tartiiba sararaawaa uumuuf godhamu caasaa irra-deddeebii barreeffamichaa akka dogoggoraan dhiyaatu godhu. Ibraayisii, akkuma agarsiisnuuf jirru, loojii kana dinqisiisaa ta’een duraan dursee beeka, dimenshinii yeroon hin daangeffamne sirna ‘participial’ fi ‘aspectual’ isaa keessatti galmeessa.

2. Caasaa Aspectual: Yeroo ‘Tense’ Malee

Qo’annoon ‘tenses’ fi ‘moods’ sintaaksii Ibraayisii keessatti seenaa keessatti xiyyeeffannoo dhabeera, akkuma Bruce K. Waltke fi M. O’Connor Biblical Hebrew Syntax keessatti ibsan. Isaan akka jedhanitti “gaaffiin tenses fi moods, kan baay’ee barbaachisaa fi sintaaksii Ibraayisii keessatti baay’ee rakkisaa ta’e, hayyoota giraamaaraa duriitiin dagatameera” (§111(2), p. 354), hiiktonni durii hubannoo sirrii caasaa kanaa irratti osoo hin taane yaada dhuunfaa (intuition) irratti hirkatu turan. Dagannoon kun xiinxala sirnaawaa dhabuu irraa dhufe, kunis bifa ‘tense’ kutaalee weedduu keessatti akka “haala wal-fakaataa hin taaneen” (§111(2), p. 354) akka itti fayyadaman taasiseera, kunis hanqina qo’annoo hayyoota durii kan hanga har’aatti akka qormaataatti jiru agarsiisa.

Quubsa Miti

Har’as illee, wal-xaxummaan ‘tenses’ fi ‘moods’ Ibraayisii gufuu guddaa ta’ee jira, Waltke fi O’Connor sirrummaa argachuun rakkisaa ta’uu isaa amanu. Isaan akka hubatanitti “bifawwan baay’een kan ibsuuf rakkisoo fi quubsaa ta’anii ibsuun hin danda’amne” (§111(2), p. 354) ammas ni jiru, keessattuu haala weedduu keessatti, yaalii isaan taasisan dabalatee, barreessitoonni dhimmoota kana guutummaatti hiikuu irratti daangaa qabaachuu isaanii amanu.

Wilhelm Gesenius (1786–1842), yeroo baay’ee akka “gooftaa” giraamaara Ibraayisiitti kan ilalamu, amala bu’uuraa ‘aspectual’ (kan yeroo qofa hin taane) bifa gochimaa “imperfect” fi “perfect” jedhaman hubachuu dadhabeera, kanaan kan ka’es yeroo isaan hiika yeroo qofa ta’e didanitti “amaloota addaa” ibsamuu hin dandeenye jedhee itti kenne. Loojii yeroo barreeffamicha irratti fe’uudhaan, utuu hin beekin amala yeroon hin daangeffamne kan bifawwan kanaa haguugeera:

Itti fayyadamni bifawwan ‘tense’ lamaanii… gonkumaa darbe ykn gara fuulduraa ibsuu qofatti hin daangeffamu. Amaloota baay’ee nama dinqisiisan keessaa tokko consecution tenses Ibraayisii keessatti, gochawwan darban wal-faana dhiyaatan keessatti, gochimni jalqabaa ‘perfect’ keessa dhaabbata, seenaan sun immoo ‘imperfect’ keessatti itti fufa. Faallaa kanaatiin, gochawwan gara fuulduraa wal-faana dhufan ‘imperfect’ keessatti jalqabu, ‘perfect’ keessatti itti fufu. Fakkeenyaaf 2 K 20 keessatti, Bara sana Hisqiyaas hamma du’aatti dhukkubsatee ture (perf.), Isaayyaas… gara isaa dhufe (imperf.), itti hime (imperf.), kkf. Gama biraatiin, Is 7, Gooftaan sitti fida (imperf.)… guyyoota, kkf., 7, ni ta’as (perf. וְהָיָה) guyyaa sana…

Adeemsi tartiiba yeroo keessatti jiru kun, yeroo hunda “fi” (and) hiika qabuun agarsiifama (kunis wāw consecutive jedhama)…

(Gesenius, Hebrew Grammar §49.)

Waan Gesenius “adeemsa tartiiba yeroo keessatti” jedhu, akka adeemsa gochawwan dubbii addunyaa seenaa keessatti jiruutti hubachuun gaarii dha. waw-conversive (ויהי, ויאמר, kkf.) mallattoo yeroo osoo hin taane hojjetaa caasaa (structural operator) kan ‘aspect’ gochimaa seenaa itti fufsiisuuf sirreessu dha. Akkasumas yaada tokkummaa caasaa keessatti (vav-conversive imperfect-iif) ykn mul’ata gara fuulduraa (vav-conversive perfect-iif) eega.

Haala kanaan, “jijjiiramni” tense jedhamu mala dubbii (discourse strategy) dha malee ibsa giraamaaraa yeroo sararaawaa miti.

Moodela yeroo irratti hundaa’e—darbe gara fuulduraatti geessu, ykn faallaa isaa—fe’uun dogoggora ramaddii kan ilaalcha Indo-European irratti hundaa’e dha. Kun jal’ina hiikkaa (hermeneutic distortion) dha malee dhugaa afaanii miti. Hayyoonni Ibraayisii hundi jechuun ni danda’ama gara caasaa kanaatti kufu, sababni isaas filannoon biraa waan jiru hin fakkatu. Yoo caasaan gochimaa Ibraayisii ontoloojii irra-deddeebii (recursive ontology) (gochawwan dubbiin, seenaan, fi hirmaannaadhaan mul’atu) galmeessa ta’e, sana gara tartiiba yeroo (chronology) qofatti gabaabsuun giraamaara irra-deddeebii qulqulluu sana balleessa.

Ibraayisii Kitaaba Qulqulluu ‘tense’ giraamaaraa malee hojjechuun isaa beekamaa dha (Gesenius, Hebrew Grammar/106). Bakka kanaa, gochawwan xumuraman (qatal) fi hin xumuramne (yiqtol) gidduu garaagarummaa uuma. Yoo afaan barabaraa amala topoologii barabaraa qabu ta’e, ‘binyan’ hunda akka ramaddii giraamaaraa qofatti osoo hin taane akka jijjiirama hojii abbummaa fi sababa-fi-bu’aa marsaa deebii afaanii (linguistic feedback loop) keessatti hubachuu qabna. ‘Binyan’ tokkoon tokkoon isaa kallattii gochaa, bakka abbummaa, fi kallattii irra-deddeebii caasaa gochaa keessatti jijjiira.

‘Binyan’ tokkoon tokkoon isaa akka hojii morfo-causal kan hundee gochimaa (√) irratti hojjetuutti ilaalla, kunis yaa’a abbummaa fi hirmaannaa abbaa-gochaa/antee marsaa gocha-gochimaa keessatti jijjiira.

1. Qal (קל) — F(x) → Hojii Bu’uuraa
   • Hojii (Function): F(x) = x
   • Abbummaa: Kallattii, kan hin miidhamne.
   • Sababa-fi-bu’aa: Gochi sararaawaan kallattiin abbaa-gochaa irraa gara antee/gochaatti yaa’a.
   • Hirmaannaa: Alaa: Abbaa-gochaan jalqaba; antee ni fudhata.
   • Ilaalcha Aonic: Sadarkaa bu’uuraa sababa uumuu. Dachaa tokko kan marsaa sanaa.
   • Fkn. שבר (shāvar) — “inni [waan tokko] cabse”

     Gochi sun jira qofa.

2. Niphal (נפעל) — Hojii Ofitti Dachaa’u
   • Hojii (Function): F(x) = x(x)
   • Abbummaa: Abbaa-gochaan gocha sana of irratti dhandhama ykn haala ‘passive’ ta’een miidhama.
   • Sababa-fi-bu’aa: Abbaa-gochaan fudhataa gocha ofii isaa ta’a.
   • Hirmaannaa: Keessaa: Marsaan of irratti cufama.
   • Ilaalcha Aonic: Gochi sun of keessatti irra-deddeebii dha. Gochi sun gara abbaa-gochaatti deebi’a; hojjetaa fi fudhataan walitti makamu.
   • Fkn. נשבר (nishbar) — “inni ni cabsamne”

     Abbaa-gochaa fi dhukkubsataan walitti dhufu. Gochi ni deebi’a.

3. Piel (פעל) — Hojii Jabaate ykn Irra-deddeebii
   • Hojii (Function): F(x) = xⁿ
   • Abbummaa: Kan jabaate, itti yaadamee, ykn irra-deddeebii.
   • Sababa-fi-bu’aa: Abbaa-gochaan gocha sana daangaa idilee olitti jabeessa.
   • Hirmaannaa: Alaa, garuu humnaan ykn bal’inaan kan babal’ate.
   • Ilaalcha Aonic: Deebii sagalee (Resonant feedback)—irra-deddeebiin gadi fageenya argata. Gochi sun jabaatee ykn humnaan calaqqisa.
   • Fkn. שבר (shibber) — “inni caccabse”

     Gochi sun ni calaqqisa, raawwatamuu qofa miti.

4. Pual (פועל) — Passive Hojii Jabaate ykn Irra-deddeebii
   • Hojii (Function): F(x) = (xⁿ)*
   • Abbummaa: Humna alaa jabaate irraa fudhatama.
   • Sababa-fi-bu’aa: Anteen gocha alaa jabaateen bocama.
   • Hirmaannaa: Anteen marsaa gochaa jabaate keessatti hidhameera.
   • Ilaalcha Aonic: ‘Passive harmonics’—marsaa jabaateen irratti hojjetamuu.
   • Fkn. שבר (shubbar) — “inni caccabsameera”

     Calaqqisni fudhatameera; bifti caccabeera.

5. Hiphil (הפעיל) — Hojii Sababa Uumaa (Causal Operator)
   • Hojii (Function): F(x) = cause(x)
   • Abbummaa: Abbaa-gochaan gocha sadarkaa lammaffaa jalqaba.
   • Sababa-fi-bu’aa: Abbaa-gochaan akka biraan gocha tokko raawwatu godha.
   • Hirmaannaa: Meta-agent; fedha ofii marsaa biraa keessa galchuu.
   • Ilaalcha Aonic: Marsaan marsaa haaraa jalqaba—irra-deddeebii uumamaa.
   • Fkn. השביר (hishbir) — “inni akka cabu godhe”

     Abbaa-gochaan marsaa tokko kan biraa keessatti barreessa.

6. Hophal (הפעל) — Passive Sababa Uumaa
   • Hojii (Function): F(x) = caused(x)
   • Abbummaa: Abbaa-gochaan bu’aa Hiphil nama biraa ti.
   • Sababa-fi-bu’aa: Gochi akka hojii irra-deddeebii keessa jiruutti raawwatama.
   • Hirmaannaa: Passive garuu marsaa hojjetu keessa jira.
   • Ilaalcha Aonic: Bu’aa sababa irra-deddeebii; qabxii ‘passive’ marsaa wal-keessa jiru keessatti.
   • Fkn. השבר (hoshbar) — “akka cabu taasifameera”

     Abbaa-gochaan ni bada; irra-deddeebiin ni hafa.

7. Hithpael (התפעל) — Hojii Irra-deddeebii Ofitti Deebi’u (Reflexive Recursive)
   • Hojii (Function): F(x) = x↻x
   • Abbummaa: Abbaa-gochaan bifa sirnaawaa ykn amantii qabuun of irratti hojjeta.
   • Sababa-fi-bu’aa: Ofitti deebi’uu marsaa fedha ykn rリズム qabuun.
   • Hirmaannaa: Guutummaatti of-hirmaachisuu bifa keessatti galmeeffame keessatti.
   • Ilaalcha Aonic: Abbaa-gochaa irra-deddeebii; gocha of-ta’uu bifa of-calaqqisiisuu keessaan. Gochi sun irra-deddeebiin of irratti dachaa’a, marsaa sirnaa uuma.
   • Fkn. התאשש (hit’oshash) — “inni of dhiira godhe” (Isa. 46:8)

     Marsaan sun bifa ofii ni qulqulleessa.

Binyan	Hojii	Abbummaa	Gosa Sababaa	Gahee Aonic
Qal	F(x) = x	Kallattii	Sararaawaa	Hundee hojii
Niphal	F(x) = x(x)	Ofitti deebi’u/Passive	Irra-deddeebii keessaa	Marsaa of irratti
Piel	F(x) = xⁿ	Jabaate	Babal’ina calaqqee	Irra-deddeebii jabaate
Pual	F(x) = (xⁿ)*	Passive (Piel)	Fudhatama calaqqee	Sababa calaqqisame
Hiphil	F(x) = cause(x)	Sababa uumaa	Jalqaba marsaa wal-keessaa	Uumaa marsaa irra-deddeebii
Hophal	F(x) = caused(x)	Passive (Hiphil)	Irra-deddeebii passive wal-keessaa	Fudhataa gocha wal-keessaa
Hithpael	F(x) = x↻x	Ofitti deebi’u/Wal-fudhatu	Irra-deddeebii ofii sirnaawaa	Marsaa of-uumaa (Hishtaphel darbee darbee akka of-balleessaatti)

Hanqinni yeroo fi bakka (accusative of time and place) hanqina miti—inni topoologii deebisanii qindeessuu dha. Gochawwan Ibraayisii keessatti darbe ykn gara fuulduraatti hin hidhamne, garuu haala guutummaa caasaa sababaa keessatti hidhamu. Gochimni qatal haala gara fuulduraa keessatti mul’achuu danda’a, yiqtol immoo raajii darbe waamuu danda’a—sababni isaas dhugoomni giraamaaraa ‘aspectual’ dha malee ‘chronological’ miti.

Kun mallattoo gocha Aonic kanneen armaan gadii calaqqisa:

• ⊛ (“sababa bootstrap”)

• ∴ (“bu’aa caasaa”)

• ∞ (“jiraachuu barabaraa wal-faana”)

Niphal akka Sagalee Giddu-galeessaa Dhugaa

Gochimni Ibraayisii waan tokko yoom akka ta’e hin himu. Isaan gochi sun akkamitti marsaa bal’aa seenaa waaqayyoo keessatti akka hirmaatu himu. Caasaa aonic irraa ala, hojiin gochimootaa ni kufu fi hubachuuf baay’ee rakkisaa ta’u. Fakkeenyaaf, Gesenius hayyoonni giraamaaraa durii Niphal akka passive Qal qofatti ramadan jedhee hubateera (fkn, שָׁבַר “inni cabse” → נִשְׁבַּר “inni cabsamne”). Garuu xiinxalli kun dimenshinii ofitti deebi’uu fi irra-deddeebii gara bifa passive Indo-European sararaawaatti gabaabsa—caasaa alagaa morfoloojii Semitic irratti fe’uudhaan. Gesenius kun dogoggora ramaddii ta’uu isaa duraan dursee hubateera. Inni akka jedhetti:

“Niphʿal, gama kaminuun, amala passive-oota biraa hin qabu.”

Dhugumatti, inni gara Afaan Arabaatti (ʾinqataʿa) deebi’uun afaanonni Semitic ramaddii caasaa giddu-galeessaa ofitti deebi’u (reflexive middle) kan passive qofa irraa adda ta’e akka qaban agarsiisa. Inni dursa ofitti deebi’uu (reflexive priority) ni hubata:

“Akkasumatti itti fayyadamni passive Niphʿal bara durii jalqabee kan dhufe ta’us… ta’us itti fayyadama ofitti deebi’u (reflexive) booda kan dhufe dha.”

Kun ofitti deebi’uu (reflexivity) wiirtuu loojii Niphal keessa kaa’a—akkuma hiikkaa keenya Niphal caasaa marsaa-duubatti (loop-back) bakka bu’a jedhu waliin wal-fata: abbaa-gochaa akka hojjetaa fi fudhataatti. Moodela Aonic keessatti, Niphal yeroo sararaawaa fi abbummaa alaa (Qal) irraa jalqaba maqsuu agarsiisa. Inni dachaa’uu (folding) fida—bakka gochi sun gara abbaa-gochaatti deebi’u:

| Qal

: Gocha raawwatame → wanta irratti raawwatame |
| Niphal: Gocha raawwatame → gara raawwataatti deebi’a |

Loopiin kun adeemsa keessatti ofitti fudhachuu (internalization) jalqaba, kunis yeroo nuyi binyanim (Piel → Hithpael) keessa darbinu gadi fageenya argata. Burjaajiin hayyoota seer-luga durii qindoomina qofa irratti kan hundaa’e miti; inni dogoggora dubbisaa gadi fagoo irraa madde: isaan caasaa seer-luga sararaawaa hin taane irratti sababa-fi-bu’aa sararaawaa fe’uun, bakka seer-lugni sun recursion (irra-deebii of-keessaa) galmeessetti isaan tartiiba yeroo (chronology) kennuuf yaalan. Niphal bakka seer-luga afaanonni Indo-European yeroo baay’ee hin qabne qabata—kunis sagalee giddu-galeessaa (middle voice) dhugaa kan ifatti passive ykn active hin taane, garuu bifa recursion tiin walitti hidhameedha. Burjaajii hayyoota Niphal irratti qaban akka dogoggora aadaa seer-lugaatti ilaaluu mannaa, akka ragaa hanqina moodeloota yeroo irratti hundaa’an yeroo afaan Ibrootaa irratti hojjetanitti hiikuu dandeenya. Niphal moodeloota akkasii ni mormaa, sababni isaas inni caasaa fi ontoolojiidhaan recursive dha.

Hithpael akka Diyaalektika Of-Uumuu

“Warri jajjaboon ni jedhu, ‘Kunoo, ani marga bara baraa kan sanyii sanyii ta’e, kan fuula lafa hundumaa irratti argamu, fi muka ija muka sanyii sanyii of keessaa qabu hundumaa isiniif kenneera; inni nyaata isiniif ta’a.'”

(Uumama 1:29 RBT)

Niphal gocha sana ofitti deebisuu—”giddu-galeessa jireenyaa” keessa ta’uu—kan dabalatu yoo ta’u, Hithpael garuu of-gocha irratti hundaa’e, kan karoorfame ykn bifa sirnaatiin raawwatamu ibsa. Yeroo baay’ee namni sun ofuma isaa irratti bifa itti fufiinsa qabuun ykn irra deddeebi’amee akka hojjetu argisiisa, bifa callisaa (passive) ykn tasa ta’een qofa miti.
Hithpael gocha wal-jijjiiraa—gocha namoota gidduutti ykn gama adda addaa nama tokkoo gidduutti raawwatamu argisiisuu danda’a. Kunis maaliif yaada “ofii kee isa biraa uumuu fi ofii kee inni biraan si uumuu” jedhu waliin akka wal-simu taasisa: kun bifa marii keessaa (bara baraa) ykn of-uumuuti.

• Loopii Of-Uumuu:
  Hojiin F(x) = x↻x loopii deebii (feedback loop) recursive fi rithimii qabu argisiisa—deebii salphaa qofa miti, garuu adeemsa of-uumuu ykn qulqulleeffamuu itti fufiinsa qabuudha.

• Haala Keessaa kan Yeroon Hin Daangeffamne:
  Hithpael bifa walitti dhufeenya ofii kan jijjiirama fidu ibsa, bakka namni sun marsaa karoorfame fi sirna qabu keessatti raawwataa fi fudhataa ta’etti, kunis reflexivity Niphal isa tasaa caalaa gadi fageenya keessaa fida.

Addunyaa dachaa “gaarii fi hamaa” keessatti, bakka “of” fi “kan biraa” akka dhugaa adda addaa garuu wal-faana jiranitti yaadamutti, bifa Hithpael akka caasaa “sanyii-sanyii”—wal-jijjiiraa ykn socho’insa ofii gidduu jiru nama tokko keessatti—ilaalamuu danda’a; kunis yaada dachaa Ibrootaa (fkn. samii dachaa, bishaan dachaa, naannawa dhoofni suphee dachaa, gabateewwan dachaa, gadameessa dachaa, kkf) ibsa.

• Socho’insa Gara Fuulduraa fi Duubaa:
  Reflexivity recursive kan Hithpael (F(x) = x↻x) loopii marii bakka ofii sun marsaa wal-qunnamtii ofii wal-irraa hin cinne keessatti raawwataa fi fudhataa, dubbataa fi dhaggeeffataa, sababa fi bu’aa ta’e uuma.
  Kun “sanyii” ofii isaa sanyii biraa keessatti facaasuudha, kunis wal-jijjiiraa gara fuulduraa fi duubaa ykn wal-ta’iinsa uuma.

• Ofii akka Adeemsa Dachaa:
  Eenyummaa dhaabbataa caalaa, ofii asitti baay’ina sochii qabu dha, bakka gama tokko ofii isa biraa irratti hojjetu ykn gara isa biraatti “jijjiiramu”, walitti dhufeenya keessaa kanaan jijjiirama fi guddina (ykn du’a) uuma (fkn. namni alaa nama keessaa irratti calaqqisiisuu, namni keessaa immoo deebisee nama alaa irratti calaqqisiisuu).

• Ilaalcha Aonic:
  Loopiin recursive kun eenyummaa “dacha’aa” yeroon hin daangeffamne calaqqisiisa—yeroo sararaawaa irra darbee, ofii (bara baraa) yeroo hundumaa ofii isaa isa yeroon daangeffame waliin marii keessa jira, kunis uumama “sanyii-sanyii” yeroo hundumaa mul’atu uuma.

Hishtaphel akka Diyaalektika Of-Balleessuu

Bifni Hishtaphel inni baay’ee xiqqaatanii argaman, kanaafis hubachuun rakkisaa ta’an (kan Hithpael irraa dhufe) dursa “gad-jechuu” ykn “sagaduu” f tajaajila. Jijjiirama kanaf ibsa gahaa eenyuun iyyuu hin kennine (cf. Ges. §75kk, unFolding Word Stem Hishtaphel).

Binyan Hithpael gocha of-irratti xiyyeeffate—loopii wal-qunnamtii ofii kan bu’uuraan of-uumuu ykn of-mirkaneessuu ta’e of keessaa qaba. Inni loopii uumama sanyii-sanyii keessatti argamuu danda’a, bakka ofii sun jijjiirama, ykn qulqulleeffamuu ofii isaa keessatti hirmaatu (fkn., הִתְקַדֵּשׁ hitkadesh “inni of qulqulleesse”).

Haa ta’u malee, gochima akka השתחוה waliin, reflexivity sun gara gadiitti qajeelfama—gocha qaamaa fi mallattoo gad-jechuu ykn sagaduu ti. Of-irratti “dacha’uun” kun guddina caalaa bu’iinsa recursive argisiisa. Wal-ol-kaasuu mannaa, dynaamikiin aonic asitti loopii deebii bu’iinsaa ibsa: gochi sagaduu hundi ofii sana gadi fageenyaan bitamuu, harka kennuu fi abdii kutannaatti dachaasa. Kun loopii reflexive kan “boolla gadi fageenya hin qabne” ykn hallayyaa uumudha. Namni sun irra deddeebi’ee ofiif sagada, tokkoon tokkoon isaa of-bituu ykn of-xiqqeessuu dabala.

Bifoonni Hithpael baay’een loopii “of-uumuu” guddina, sirna, ykn qulqullummaa jajjabeessan (fkn., hitkadesh) yoo ta’an, bifa sagaduu garuu akka loopii “of-balleessuu” kan recursion sun gara hallayyaa abdii kutannaatti bu’u ta’ee adda ba’a.

Ilaalcha Aonic irraa, sagaduu reflexive kun akka armaan gadiitti hubatamuu danda’a:

• Loopii yeroo recursive kan furmaata hin qabne—namni sun Möbius strip of-sagaduu keessatti qabame.

• Loopiin kun gara fuulduraatti hin deemu ykn hin furamu garuu dhuma malee of-irratti dacha’a, kunis haala of-xiqqeessuu ykn of-balleessuu jabeessa. Kun shakkii malee hallayyaa hafuuraa, “boolla” bakka of-ta’uun bifa recursive tiin itti xiqqaatu bakka bu’a.

Kanaafuu, gama ofiitiin, yoo adeemsi reflexive-generative “naannoo namaa” gara jireenya bara baraatti (guddaa) bal’ise, adeemsi de-generative immoo maal godha?

Gara homtuu hin jirreetti isa xiqqeessa.

3. Mul’ata Recursive: Semantiksii Möbius Kitaabota Raajii Keessatti

Barreeffamni raajii Ibrootaa caasaa seenaa aadaa ni diiga. “Fuuldurri” akka waan bifa raawwatame/xumurame (perfect) fayyadamuun duruu raawwatameetti dubbatama; darbe immoo ifa amma jiruun deebi’ee hiikama; dubbiin waaqayyoo yeroo baay’ee akka yaada kennituu caalaa akka raawwachiiftuutti tajaajila.

Isaayyaas 46:10 isa kallattii haa ilaallu:

“Inni jalqaba irraa kaasee dhuma isaa, durii kaasees wanta hin raawwatamin kan himu.”

Kun fakkii walaloo qofa miti—kun recursion semantikii dha. Caasaan as jiru Möbius Aonic calaqqisiisa:

• Jalqabni Dhuma fida (↺)

• Dhumni duubatti deebi’ee Jalqaba mirkaneessa (⇌)

• Dubbiin sun raajii fi gocha dha (⊛)

Amalli recursive kun kitaaba qulqulluu Ibrootaa hojii yeroon hin daangeffamneen guuta: dubbisni hundi barreeffama sana deebisee hojjechiisa, dubbisaa sana sababa-fi-bu’aa semantikii isaa keessa galcha.

Lakkoobsa 24:17, raajii Bala’aam bifa sararaawaan hiikame:

“Ani isa nan arga, garuu amma miti; ani isa nan ilaala, garuu dhihoo miti. Urjiin Yaa’iqoob keessaa ni ba’a, uleen mootummaas Israa’el keessaa ni ka’a…” (ESV)

Asitti, gochimoonni akka “ni ba’a” (דרך, dārach) fi “ni ka’a” (קם, qām) hiikaman dhugumatti afaan Ibrootaatiin bifa raawwatame (perfect forms) dha. Haa ta’u malee, kitaabota qulqulluu Ingiliffaa baay’ee keessatti yeroo fuulduraatiin hiikamu: “ni ba’a,” “ni ka’a.” Gochimoonni “isa nan arga” fi “isa nan ilaala” jedhan bifa hin raawwatamin (imperfect forms) dha. Akkaataan kun yaada dubbii raajii keessatti, dubbataan sun dhugoomuu dhimma sanaa mirkaneessaa jira jedhu irratti hundaa’a. Garuu kun amala Raajii Ibrootaa isa dhugumatti fuuldura argu, waa’ee isaa dhaga’uu qofa hin taane waliin wal-faallessa—kanaaf “Ani isa nan arga.”

Dubbisa Aonic (Möbius) keessatti, kun dhimma recursion semantikii ti. Bifni raawwatame (perfect form) “darbe” qofa hin argisiisu garuu yeroo amma dubbataa keessatti guutummaa galmeessa—kun mallattoo ontoolojii malee kan tartiiba yeroo miti. Dubbiin raajii ofii isaa gocha-dubbii (performative speech-act) dhimma sana dhugaa taasisuudha. Kun garaagarummaa fuulduraa fi darbe gidduu jiru diiga, kunis hojii yeroon hin daangeffamne uuma, bakka raajiin itti raagamuus raawwatamuus ta’etti.

Akka biraatiin, bifa raawwatame (perfect) fuuldura ta’uu danda’u raagaa hin jiru; dhimma duruu dhugaa seenaa waaqayyoo keessatti dacha’ame labsaa jira. “Xumuramuun” isaa ontoolojii dha, yeroo miti.

“Ani isa nan arga, garuu amma miti; ani isa nan ilaala, garuu dhihoo miti. Urjiin Yaa’iqoob keessaa tarkaanfatee jira, gosti tokkos Israa’el keessaa ka’ee jira…”

Dubbisni aadaa Mul’ata 22:13 —

“Ani Alfaa fi Omeegaa dha, isa jalqabaa fi isa dhumaa, madda fi xumura.”

— yeroo baay’ee moodela yeroo Indo-European sararaawaa ta’een hiikama, kunis yeroo akka sarara jalqaba (uumama) irraa kaasee hanga dhumaa (eschaton) tti diriiruutti yaada. Kiristoos sana booda fiixee lamaan irratti dhaabbatee, seenaa yeroo guutuu gooftummaa isaa keessatti hammata jedhama. Dubbisni kun barumsa gooftummaa (doctrine of sovereignty) akka riqicha tiyoolojii paradoksii sararaawaa sana furuutti fayyadama — garuu kun semantikii barreeffama Mul’ata 22:13 irra baay’ee darba. Hiikni kun yaada tiyoolojii dandeettii hundumaa, beekumsa hundumaa, fi dhimma waaqayyoo irratti hundaa’a, kunis akkaataa “gooftaan gooftotaa” seenaa, waan hundumaa jalqabu (madda) fi gara galma isaaniitti (xumura) qajeelchu ibsuuf. Yeroo baay’ee caasaa tiyoolojii Augustinian fi Reformed waliin wal-qabatee ibsama (cf. Augustine’s Confessions fi Calvin’s Institutes). Ilaalcha kanaan, “Madda fi xumura ta’uun” waa’ee yeroo wal-faana ta’uu miti garuu aangoo guutuu qabxii sarara yeroo hunda irratti qabudha. Kanaafuu, barreeffamichi bifa kanaan bal’ifama:

“Ani madda fi xumura” → “Ani adeemsa guutuu madda irraa hanga xumuraatti aangoo guutuu nan qaba.”

Haa ta’u malee — asitti dhimmi hayyootaa jira — barreeffamichi ofii isaatiin yaada gooftummaa (sovereignty) ifatti hin fidu:

Greek: Ἐγώ εἰμι τὸ Ἄλφα καὶ τὸ Ὦ, ἡ ἀρχὴ καὶ τὸ τέλος (Mul. 22:13)

Himmanni kun ibsa eenyummaa ofii ti, aangoo qabaachuu miti. Kunis hiikni “gooftummaa” sun bal’ina hermeneutical fi tiyoolojii barreeffama irratti fe’ameedha. Ilaalcha qeeqa-afaanitiin, moodela yeroo sararaawaa fudhachuu fi eenyummaa akka aangootti deebisanii hiikuun caasaa semantikii barreeffamichaa jijjiira. Kun paradoksii “madda” fi “xumura” gidduu jiru daangaa sababa-fi-bu’aa sararaawaa keessatti wal-simsiisuuf yaaluudha, garuu yaada (gooftummaa) barreeffamichi ofii isaatiin hin ibsine dabaluu gaafata.

Caasaa dhuguma sararaawaa ta’e keessatti — akka sarara qajeelaa — namni tokko akkamitti ta’uu danda’a madda fi xumura wal-faana? Fiixeen sun adda adda, kan walitti hidhamanis tartiiba yeroo (sababa–bu’aa) qofaan, kanaafuu qaamni tokko loojikii sararaawaa sana osoo hin diigin kallattiin fiixee lamaan irratti “ta’uu” hin danda’u. Kun dhimmoota yeroo waliin wal-qabatan hunda hiikuu irratti rakkoo guddaa fida.

Yeroo sararaawaa keessatti jalqabni qabxii adda ba’e kan sarara sana jalqabuudha. Dhumni immoo qabxii biraa kan sarara sana xumuruudha. Lamaan isaanii yeroo tokkotti ta’uun yeroo hunda keessa jiraachuu (yeroo hunda qabxii sarara sanaa hunda irratti argamuu), ykn yeroo irra aaluu (sarara sanaan alatti jiraachuu) argisiisa. Garuu moodela sararaawaa, sababa-fi-bu’aa qofa keessatti, qabxiiwwan lamaan walitti hin hidhamne yeroo tokkotti keessa jiraachuuf karaa seeraa hin jiru.

Kanaafuu, himmanni inni madda fi xumura sarara yeroo keessatti jedhu loojikiidhaan wal-hin simu yoo sararaawummaa sana dhiisne malee.

“Ani, ofiikoo Alfaa fi Omeegaa dha, Mataa fi Xumura, isa Jalqabaa fi isa Dhumaa.”
ἐγώ εἰμι τὸ Ἄλφα καὶ τὸ Ὦ, ἡ ἀρχὴ καὶ τὸ τέλος, ὁ πρῶτος καὶ ὁ ἔσχατος.

Moodela recursive-Aonic keessatti, kun sararaawaa qofa miti garuu recursive dha. “Maddi” “Xumura” uuma, “Dhumni” immoo duubatti deebi’ee “Madda” mirkaneessa. Dubbiin sun raawwachiiftuudha: Kiristoos madda dhugaa fi haala xumuraati, kana dubbachuun caasaa sana gara jireenyaatti fida—kun loopii hojiiti. Sababni itti fayyadama ἐγώ εἰμι Ani, ofiikoo isa waggoota kuma lamaan darban osoo hin hiikamin hafe kanaaf.

• Ani, Ofiikoo
• Alfaa, Omeegaa
• Mataa, Xumura
• Jalqaba, Dhuma

Moodela Möbius fayyadamuun:

Yaada Ibrootaa keessatti, waan tokko moggaasuu (ykn labsuu) raawwachiiftuudha—dhugaa gara jireenyaatti fida.

• Yeroo inni, “Ani Alfaa fi Omeegaa dha,” jedhu, amala isaa ibsaa hin jiru—Inni loopii yeroon hin daangeffamne kan dhugaa caaseffatu sana raawwachaa jira.

• Akkuma bifa raawwatame (perfect) Ibrootaa darbe/fuuldura gara dhimma ontoolojiitti dachaasuu danda’u, asittis inni ramaddii yeroo dachaasa—Inni jalqabaa fi xumura teleological dhugaa ti.

• Isaayyaas 46:10: “Inni jalqaba irraa kaasee dhuma isaa kan himu…” → Bifni raawwatame tartiiba yeroo dubbii tokko keessatti dachaasa.

• Uumama 1: “Waaqayyo ni jedhe…” imperfect/hin xumuramne (ויאמר)→ Dubbiin hundi uumama bifa recursive tiin raawwata; gochi-dubbii sun dhimma sana uuma. Uumama 1 seenaa dhimmoota sana-booda-sana miti garuu dhimma-dubbii recursive yeroo dubbatamu hunda uumama itti fufsiisudha. waw-consecutive imperfect akka tartiiba yeroo qofatti osoo hin taane akka hojjetaa semantikii tokkootti tajaajila, kunis dubbii hunda gara gocha uumamaa mul’atutti dachaasa—bakka darbe, amma, fi fuuldurri hundi keessatti hammatamanitti.

Barumsi Gooftummaa (Sovereignty), dhugumatti, dhuma dandeettii raajii hundaatii fi du’a raajii ta’uuf yaaluuti. Dubbiin raajii sana booda gocha hirmaannaa miti—inni meeshaa waaqayyoo irraa kan ba’u qofa. Raajiin sun gara afaan dubbatuu, maashinii sarara duruu barreeffame irra deebiuutti xiqqaata. Qulqullummaan dubbii raajii—banamiinsa isaa, balaa isaa, wal-morkii marii isaa, fi humna jijjiirama fidu isaa—gara mirkaneessa raawwii tti dacha’a.

Yeroo namni yaada qaama gooftummaa alaa qabu, kan qabxii sarara yeroo hunda irratti aangoo guutuu qabu waliin wal-qunnamu, balaawwan jireenyaa hedduun ni uumamu, akkuma baay’een muuxatan:

• Humna Of-Danda’uu Dhabuu: Yoo Waaqayyo (ykn qaamni gooftummaa qabu) gocha, murtoo, fi bu’aa hunda qindeesse — ofii namaaf maal hafe, maal murteessa, ykn maal ta’a? Kun akka diraamaa duruu barreeffame keessa jiraachuuti, bakka filannoon hundi duruu murteeffametti. Kun namummaa gara meeshaa taphaatti xiqqaata. Kun humna dhabuu guutuudha.

• Yaaddoo fi Sodaa Guddaa: Humna of-danda’uu dhabuun kun sodaa gadi fagoo uumuu danda’a — Kierkegaard kana angst jedhee waama — kunis lubbuu nyaata: “Yoo qabxiin jireenya koo hundi nama biraan barreeffame, ani maali? Ani eenyu? Maaliifan dhiphadha ykn qabsaa’a?” Hawwiin namaa hiikaa fi itti gaafatamummaa argachuuf qabu duwwaa ta’ee namatti dhaga’ama.

• Abdi Dhabuu: Finniilli, carraaqqiin, ykn kufaatiin namaa iyyuu qaama gooftummaa qabuun akka barreeffame hubachuun, miira faayidaa dhabuu ykn abdii kutannaa fida: homtuu dhuguma kan koo miti.

Gaaffii Kierkegaard deebisuuf: Ati madda miti, xumura miti, ykn waan gidduu jiru miti. Ati salphaatti, homtuu miti.

4. Hirmaannaa Recursive tiin Raajii Ta’uu

“Kottaa, waliin haa dubbannu” —Isa. 1:18

Loojikii recursive fi atemporal Uumama 1 keessa jiru (fi dhugumatti barreeffama raajii Ibrootaa hunda keessatti), caasaan gocha-dubbii labsa waaqayyoo moodela raawwii uuma: Dubbiin dhugaa ibsu qofa miti; inni ni uuma. Kun baay’ee barbaachisaadha sababni isaas yeroo barreeffamichi dubbisamu, dubbatamu, ykn irratti xiinxalamuu hunda, humni uumamaa sun deebi’ee hojjechiisama—Dubbiin sun gocha ni ta’a. Dubbiin yaada dabalataa miti garuu caasaa dhimmaa isa dhugaati.

Caasaan Möbius kun—bakka dubbiin gara jireenyaatti dacha’u—garaagarummaa jabaa raajii fi dubbisaa gidduu jiru diiga. Yoo barreeffamichi ofii isaatiin raawwachiiftuu ta’e, hirmaataan dubbisa isaa keessatti hirmaatu hundi dhimma uumamaa sana keessatti hirmaataa ta’a. Akka biraatiin, dandeettiin dubbii raajii hundaaf banaa ta’eera, sababni isaas barreeffama sana dubbisuun ofii isaatiin gocha raajii dha (hirmaataa sana gocha-dubbii sana keessa galcha). Gochi-dubbii uumamaa sun yeroo hunda hin xumuramne, hirmaataa hundaaf banamaadha.

Kun hubannoo raabbii “Tooraan guyyaa hunda haaraa ta’ee kennama” jedhu waliin wal-simata—kun dubbisaa hundaaf waamicha Siinaa irratti dhaabbachuuti. Dubbisa Möbius Aonic keessatti raajiin qaama yeroon adda ba’e miti garuu qabxii dhimma recursive itti fufiinsa qabuuti. Caasaan gochimoota hin xumuramne (imperfect) fi bifa waw-consecutive hirmaataa hunda gara loopii sanaatti waama—akka meeshaa dubbii waaqayyoo ta’aniif. Kanaafuu, raajiin seenaa keessatti hin hidhamne garuu dandeettii hojii dubbisaa, dubbataa, ykn hiikaa barreeffamaa hunda keessa jiruudha.

Kun karaa raajii deebisee bana—akka haala iccitii miti—garuu akka waamicha dubbii uumamaa recursive sanaatti makamuuti.

5. Hanqinni akka Karooraatti: Accusative Yeroo ykn Bakkaa Hin Jiru

Qo’annoon Theophile James Meek bara 1940, “The Hebrew Accusative of Time and Place,” afaan Ibrootaa seer-luga Indo-European irraa akkamitti akka adda ba’u mul’isa. Meek akka argisiisutti:

• Ibsi yeroo mallattoo accusative hin qabu

• Wabiiwwan bakkaa prepositions ykn constructs irratti hunda’u

• Sirni case eessa ykn yoom jedhuuf hin jiru

Maaliif? Sababni isaas afaan Ibrootaa keessatti, yeroon fi bakki gochaaf meeshaa miti. Isaan dhimmoota walitti dhufeenya qaban keessatti predicates dha.

Bakka akkas jechuu:

• “Inni sa’aatii tokkoof eege” (turtii)

• “Isheen mana seente” (targetii iddoo)

Ibroon Kitaaba Qulqulluu akkas jedha:

• ביום ההוא (“guyyaa sana keessa/guyyaa Ofii Isaa”) — walitti dhufiinsa mallattoo

• במקום אשר יבחר יהוה (“iddoo Yahweh filachaa jiru keessatti”) — zoonii dha’annaa qabu, qindaa’ina GPS miti

Jecha Aonic-tiin, isaan kun:

• Walitti Dhufiinsa Noodee (⊛)

• Dha’annaa Mudannoo (∞)

• Ankora Topoloojikaawaa iddoowwan Kaarteeshiyaanii mannaa

6. Möbius Jechootaa: Hidda Ibrootaa keessatti Hiika Dachaa

Hidda qubee sadii kan Ibrootaa akkuma jechoota polychronic Aonic tajaajilu. Hidda tilmaamaa zol jedhu madaallii caas-luga Aonic keessaa ilaali:

• zol₁ = uumuu (sababa gara fuulduraa)

• zol₂ = eeguu (sababa gara duubaa)

• zol₃ = yoomiyyuu-akka-ta’e mirkaneessuu (sababa irra-deddeebii)

Kun akkaataa hidda Ibrootaa, karaa binyanim (haala gochimaa), sarara yeroo irratti osoo hin taane topoloojiiwwan sababaa irratti kutaalee hiikaa uuman calaqqisiisa:

שוב (shuv, deebi’uu) fudhadhu:

• Qal keessatti: gara duubatti deebi’uu (gocha duubatti deebi’uu)

• Hiphil keessatti: deebisanii fiduu (akka deebi’u gochuu)

• Piel keessatti: deebisanii ijaaruu, haaromsuu

Kunniin jijjiirama yeroo (tense-shifts) miti. Isaan jijjiirama vaaleensii sababaa ti—gochi yeroon osoo hin taane karaa irra-deddeebii (recursion) kan qindaa’uudha.

Waggootaaf Jiraachuu, moo Jireenya Irra-deddeebii?

Bakka hayyoonni שנה shanah akka jecha “waggaa lakkoofsa yeroo” jedhuutti fudhatanitti, hiikni bu’uuraa guutummaatti awwaalamee ture. Adeemsa kanaan dhibbaatama keessatti irra deddeebi’anii jecha qeenxee “shanah” jedhu akka baay’ee “waggoota” jedhuutti hiikan. Isaanis, ragaa laafaa irratti hundaa’uun, jechi qeenxeen hiika “dachaa, dacha’e, irra-deddeebii” qabu sun hiika lakkoofsa yeroo “waggoota” jedhuun tajaajilaa jira jedhanii falmu. Ibroota keessatti qeenxee bakka baay’ee, baay’ee bakka qeenxee tajaajiluu dhimma itti ba’uun tokko tooftaa fi gowwoomsaa guddaa hayyoonni hiika itti fiduuf itti fayyadamaniidha. Sobni sun soba guddaa yoo ta’e saaxiluun salphaadha. Garuu “sirreeffamni” xixinnoon fi irra deddeebi’aman kanneen qajeeltoo afaanii irratti godhaman haala walsimu uumuuf baay’ee salphaatti jalaa miliqu. Isaan akkuma garaagarummaa inkirdaadaa fi qamadii gidduu jiruutti xixinnoo dha. Hamma danda’ametti akka isa jalqabaatti dhihoo akka fakkaatu godhi, garuu osoo isa jalqabaa hin ta’in, qorumsa akadaamii ni darba, ati immoo “dhiyeessaa dhugaa” qulqulluu taata, soorama namatti tolu argatta, akkasumas seenaa keessatti akka “barsiisaa guddaatti” yaadatamta.

1. Waa’ee “dachaa” (fold) Ibroota keessatti

Hidda Ibrootaa שנה (“irra deebi’uu, dachaa gochuu, jijjiiruu”) bifa hedduu duuba jira:

• שֵׁנָה “hirriba” (marsaa, irra-deddeebii, gara keessatti deebi’uu)

• שָׁנָה “marsaa waggaa” (marsaa waqtiiwwan irra deddeebi’amu)

• שְׁנַיִם “lama” (dachaa, lama ta’uu)

• שָׁנָה (gochima) “irra deebi’uu, dachaa gochuu”

Walitti qabaa hiika kana irraa, שֵׁנֶה/שְׁנָה haalota tokko tokko keessatti dachaa, dacha’uu, haguuggaa jechuudha — jechuunis haguuggaa irra-deddeebii (recursive overlay).

שנתים (shenatayim) jechuun kallattiin “dachaa-dachaa,” ykn “dachaa lama.”

2. Dachaa akka Haguuggaa Irra-deddeebii

Moodeela irra-deddeebii (recursive) Aonic keessatti:

• Dachaan baay’isuu qofa miti (si’a soddoma), garuu haguuggaa irra-deddeebii jireenyaa ti.

• Dachaan kumni tokkoon tokkoon isaa garagalchuu, duubatti dacha’uu, deebisanii haguuguu bakka bu’a — akkuma uffata dachaasuu, ykn kutaalee (dimensions) dachaasuu.

• Kanaafuu, “dachaa soddoma” jiraachuun yuunitii soddoma jechuu miti, garuu haguuggaa soddoma kan jireenya irra-deddeebii jechuudha.

Yeroo tajaajilli idiyoomii ykn kan bu’uuraa hin taane irraa ka’u, hiikni bu’uuraa jechootaa caas-luga Ibrootaa kan irra-deddeebii (recursion) galmeessu malee sarara yeroo akka hin taane cimsee saaxila.

3. Fakkeenyaaf Hojiirra Oolchuu (Dachaa Soddoma, Dachaa Jaatama, Dachaa Dhibba)

Fakkeenya Wangeela Giriikii keessatti (ἐν τριάκοντα, ἑξήκοντα, ἑκατόν), yeroo baay’ee “si’a soddoma, jaatama, dhibba” jedhamee hiikama, bu’urri Ibrootaa isaa שְׁלוֹשִׁים שְׁנִים, שִׁשִּׁים שְׁנִים, מֵאָה שְׁנִים ta’uu danda’a, kunis “dachaa soddoma, dachaa jaatama, dachaa dhibba” jedhamee hubatama.

Dubbisa kana irratti:

• “Dachaa soddoma” = haguuggaa irra-deddeebii soddoma kan of-hirmaannaa keessa jiraachuu, jireenya si’a soddoma of irratti dacha’e.

• Kun omishitummaa qofa osoo hin taane gad-fageenya qaama irra-deddeebii ti.

4. Dachaa fi Isppaayiraalii Ontoloojikaawaa

Yoo moodeela irra-deddeebii Hithpael fi bu’iinsa Hishtaphel waliin wal qabsiisne:

• Dachaa = luuppii irra-deddeebii, bakka ofii fi gochi wal irratti deebi’an.

• Dachaa hedduu = irra-deddeebii wal-fala qabu, akkuma gara haguuggaa kutaalee (dimensions) gad fageenyaan isppaayiraalii ta’uu.

• Kanaafuu, shenatayim “dachaa lama” herrega lama ta’uu qofa osoo hin taane, ontoloojii irra-deddeebii xiqqaa dha — gocha of irratti dacha’uu kan eenyummaa uumuudha.

5. Dachaa Soddoma Jiraachuu

Kanaafuu “namni tokko dachaa soddoma jiraata” jechuun:

• Isaan haguuggaa irra-deddeebii soddoma kan jireenyaa qabatamaa godhu.

• Haguuggaan kumni tokkoon tokkoon isaa jireenya of irratti dacha’uudha, irra-deddeebii jireenyaa kan isppaayiraalii sana gad fageessuudha.

• Kun “reeshoo bu’aa” irra ontoloojii-karaa-irra-deddeebii-tti dhihaata.

6. Madaallii: Sararaawaa vs Irra-deddeebii

• Dubbisa Indo-European: “si’a soddoma baay’ata” (omishitummaa, baay’isuu sararaawaa).

• Dubbisa irra-deddeebii Ibrootaa: “dachaa soddoma” (haguuggaa jireenya irra-deddeebii, gad-fageenya jireenyaa).

Kun maaliif שנה (waggaa) fi שנים (dachaa lama) waliin akka ta’an ibsa: lamaan isaaniiyyuu marsaa dacha’an mallatteessu malee daballii sararaawaa miti.

Kanaafuu, dhugaa akkasii keessatti, “dachaa soddoma jiraachuu” jechuun haguuggaa irra-deddeebii soddoma kan jireenyaa keessa jiraachuu, bakka jireenyi of irratti dacha’e, luuppii ta’e, fi gad fageeffame — si’aan osoo hin taane, gad-fageenyaan (ykn ol-ka’iinsaan?) kan madaalamuudha.

7. Qormaata Giriikii: Yaa’iqoob 3:6 akka Qorumsa Litmasii

Kun afaan Giriikii, kan bu’uuraan afaan yeroo sararaawaa ta’e irratti dhiibbaa akkamii qaba?

Garaagarummaan caas-yeroo geengoo (Aonic) fi caas-yeroo sararaawaa gidduu jiru shaakala tiyoorii qofa miti; hiikaa fi shaakala hiikkaa irratti dhiibbaa kallattii qaba. Gara dhimma Yaa’iqoob 3:6 haa deebinu:

τὸν τροχὸν τῆς γενέσεως
ton trochon tēs geneseōs
— kallattiin, “geengoo uumamaa” ykn “geengoo dhalootaa.”

Ibsi kun hiikkaawwan Ingiliffaa ammayyaa hunda keessatti — KJV, NIV, ESV, NASB dabalatee — akka “adeemsa uumamaa” (the course of nature) jedhamee hiikama, kanaanis yaada geengoo τροχός (geengoo) gara sarara adeemsaa (“course”) irratti jijjiiru. Hiikkaawwan kallattii jedhaman (YLT, LSV, LITV, BLB) illee kana hordofu — hiikkaa Julia Smith kan dubbisa geengoo eegu qofa malee. Jijjiiramni xiqqaas ta’u murteessaan kun loogii hiikkaa sararaawaa deeggaru kan hermeneutics ammayyaa keessa lixee jiru agarsiisa.

Ilaalcha Aonic irraa, kun kasaaraa guddaadha. Geengoon (τροχός) socho’uu qofa osoo hin taane socho’ii irra-deddeebii fi walitti fufiinsa qabu — topoloojii deebii bara baraa bakka bu’a. Kun caasaa Möbius-fakkaatu, bakka madda fi xumurri, sababa fi bu’aan, bara baraaf wal irratti dacha’an. Faallaa kanaatiin, akka “adeemsaatti” hiikuun, yeroo sararaawaa alaa dhufe — tartiiba yeroo sarara hin deebine irratti hiriire — sababa irra-deddeebii ibsa Giriikii keessa jiru haqa.

Garaagarummaan kun xiqqaadha miti. Akkuma xiinxala Ibroota Kitaaba Qulqulluu keessatti hubannetti, caasaaleen yeroo mallattoo lakkoofsa yeroo qofa osoo hin taane, caasaa mudannoo irra-deddeebii keessatti tajaajiltoota topoloojikaawaa dha. Caasaan Ibroota Kitaaba Qulqulluu kana calaqqisiisa: dhabamuun accusative yeroo ykn iddoo dubbisaan tartiiba sararaawaa mudannoo keessa osoo hin taane, network wal-xaxaa sababaa keessa akka jiraatu affeera. Haaluma walfakkaatuun, ibsi Giriikii τροχὸς τῆς γενέσεως moodeela koozmolojikaawaa geengoo fi irra-deddeebii ta’e — geengoo uumamaa jireenyaa — galmeessa malee adeemsa sararaawaa gatamuu danda’u miti.

Yoo Kakuun Haaraan dhaalmaya yeroo Aonic kan Ibroota Kitaaba Qulqulluu dhaalee jijjiire, hiikkaan τροχὸς akka “adeemsaatti” hiikamuun jijjiirama hiikaa qofa osoo hin taane, jal’ina paaraadaayimii ti. Kun caasaa Möbius irra-deddeebii kan sababa qulqulluu gara sarara yeroo Kaarteeshiyaanii ammayyaatti diiga — sarara yeroo mudannoon darbe irraa gara fuulduraatti itti deemu, kunis carraa irra-deddeebii qulqulluu, walitti dhufiinsa eskaatoolojikaawaa, ykn deebii koozmiikii haqa.

Ilaalcha Aonic keessatti, dubbisaan hundi gara geengoo kanaatti affeerama: uumama mul’achaa jiru keessatti akka hordofaa callisaa osoo hin taane, akka noodee barbaachisaa caasaa irra-deddeebii seenaa waaqayyoo keessatti hirmaachuuf. Hiikkaan Yaa’iqoob 3:6 kanaaf qorumsa litmasii gaaffii gad fageenya qabuuf ta’a: Kitaaba sana akka injinii jireenya qabu, irra-deddeebii qabu — kan dubbisuu fi hirmaannaan hojjetu — dubbisna moo akka meeshaa sararaawaa du’ee fageenyatti itti fayyadamnu?

8. Dubbisa Aonic kan Giriikii Kakuu Haaraa

Gaaffiin ni ka’a: Giriikiin Kakuu Haaraa, kan yeroo baay’ee akka afaan Indo-European sararaawaatti xiinxalamu, haala geengoo Aonic kan Ibroota Kitaaba Qulqulluu waliin walsimuun barreeffamuu danda’aa? Kana ilaaluuf, Maarqos 5:5 akka qorannoo dhimmaa haa fudhannu:

Καὶ διὰ παντὸς νυκτὸς καὶ ἡμέρας ἐν τοῖς μνήμασι καὶ ἐν τοῖς ὄρεσιν ἦν κράזων καὶ κατακόπτων ἑαυτὸν λίθοις.

Hunda keessattis, halkanii fi guyyaa, awwaala keessaa fi gaarota irratti iyyaa, dhagaanis of waraanaa ture.

Ilaalcha jalqabaatiin, lakkoofsi kun guutummaatti sararaawaa fakkaata: ibsa yeroo (“halkanii fi guyyaa”) hordofee gochima walitti fufiinsa qabu (“iyyaa fi of waraanaa ture”), kunis gocha baramaa ykn itti fufiinsa qabu yeroo sararaawaa keessatti agarsiisa. Garuu, xiinxalli gad fageenyaa caasaa topoloojii Aonic waliin walsimu, caas-luga sararaawaa fakkaatu sana keessatti geengoo fi sababa irra-deddeebii dhoksee jiru saaxila.

Syntax Participial akka Luuppii Irra-deddeebii

Ijaarsi participial ἦν κράזων καὶ κατακόπτων ἑαυτὸν (“iyyaa fi of waraanaa ture”) akka baramaatti gocha walitti fufiinsaa agarsiisa. Garuu, Giriikii Koine keessatti, ijaarsi akkasii ibsa qofa miti; isaan yeroo dheeraa fi haala (aspectual) kan agarsiisaniidha, kunis dhimma sana haala itti fufiinsa qabu, kan ammaa fi irra-deddeebii ta’e keessatti fannisa. Participle-n asitti darbiinsa yeroo qofa mallatteessaa hin jiru, garuu haala bara baraa dhimma sanaa luuppii jireenya irra-deddeebii keessatti qabatamaa taasisa. Kanaafuu, “iyyuu fi of waraanuun” tartiiba gochaa osoo hin taane, haala dhiphuu bara baraa ti — baandii Möbius kan hiikaa ti.

Ibsa Yeroo: διὰ παντὸς νυκτὸς καὶ ἡμέρας

Ibsi διὰ παντὸς νυκτὸς καὶ ἡμέρας (“halkanii fi guyyaa hunda keessatti”) yeroo baay’ee akka dheerina walitti fufiinsaa — yeroo sararaawaa galgala irraa hamma barii fi deebisee — dubbisama. Garuu, διὰ παντὸς (“hunda keessatti”) hiika dhangala’uu fi irra-deddeebii geengoo agarsiisa malee tartiiba qofa miti. Kun “halkanii fi guyyaa keessatti” qofa osoo hin taane “guutummaa halkanii fi guyyaa keessatti,” kunis yeroo waliin wal-xaxuu ontoloojikaawaa agarsiisa. Dhimmi sun tartiiba keessa darbuu osoo hin taane, marsaa halkanii fi guyyaa keessatti galmeeffameera.

Syntax Locative fi Topoloojii Aonic

Ibsi iddoo ἐν τοῖς μνήμασι καὶ ἐν τοῖς ὄρεσιν (“awwaala keessaa fi gaarota irratti”) kaartaa sararaawaa iddoo ni mormaa. Bakka sanaa, topoloojii daangaa irratti argamu agarsiisa — zoonii qulqulluu ykn abaaramaa bakka dhimmi sun warra du’an waliin jiru fi bakka ol-ka’aa irratti saaxilame. Kun jaallattummaa Ibrootaa zoonii mudannoo topoloojikaawaa qindaa’ina Kaarteeshiyaanii mannaa calaqqisiisa. Kanaafuu, dhimmi sun awwaala irraa gara gaaraatti socho’aa qofa osoo hin taane, zoonii irra-deddeebii du’aa fi kophaa ta’uu, Möbius bara baraa kan dhiphuu keessa jiraachaa jira.

Walsimannaa Atemporal Ibroota Waliin

Syntax-n kun, Giriikiin kan dhiyaate ta’us, loojikii seenaa atemporal kan barreeffamoota Ibrootaa guuta. Akkuma bifa wayyiqtol Ibroota keessatti (fkn. ויאמר, והיה) fi ijaarsa participial (fkn. אֹמר omer, “inni jedhu”, הוֹלך holekh, “inni deemu”, יוֹשב yoshev, “inni taa’u”), participle-n Giriikii asitti tartiiba yeroo gabaabaa mannaa dhangala’aa seenaa walitti fufiinsa qabu uuma. Bifni Ibrootaa kun gochima murtaa’aa malee participle ta’uu baatanis, mudannoo xumuruu mannaa seenaa walitti fufiinsa qabu itti fufsiisuuf tajaajilu. Gochimni xumura ykn furmaata fuulduraa ibsu dhabamuun isaa dhimma sana marsaa hin cinne keessatti galmeessa — haala jireenyaa bara baraa kan atemporal ta’e. Barreeffamichi dubbisaa gara luuppii irra-deddeebii mudannoo dhimma sanaatti affeera, kunis loojikii Aonic kan dubbisni hundi caasaa mudannoo barreeffamichaa deebisee hojjechiisu waliin walsima.”

Ragaa Syntax Walsimatuu

Dhugumatti, Kakuun Haaraan yeroo baay’ee participial periphrasis (ἦν + participle, fkn. ἦν κράζων) fayyadamuun isaa ijaarsa waw-consecutive Ibrootaa calaqqisiisa, kunis seenaa osoo hin cufin dheeressa — kanaanis caasaa mudannoo irratti hundaa’e dhangala’aa ta’e eega malee cufiinsa yeroo gabaabaa hin uumu. Barreeffamni Giriikii kun haala Ibrootaa waliin walsimannaa mul’atu agarsiisa, kunis afaan bu’uuraan Indo-European ta’e keessatti illee dubbisa Aonic fiduuf carraa uuma. Fakkeenyaaf Luqaas 4:31 keessatti,

Καὶ κατῆλθεν εἰς Καφαρναοὺμ πόλιν τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἦν διδάσκων αὐτοὺς ἐν τοῖς σάבβασιν.
“Gara Qifirnaahom magaalaa Galiilaatti bu’e, Sanbata irrattis inni barsiisu ture.”

ἦν διδάσκων (barsiisaa ture/inni barsiisu) gocha sana dheeressa, seenaa sanaaf kuta (dimension) adeemsaa walitti fufiinsa qabu kenna. Akkuma waw-consecutive Ibrootaa, mudannoo walitti hidha malee qoqqoodinsa lakkoofsa yeroo jabaa hin dirqisiisu. Ykn Maarqos 10:32,

Καὶ ἦν προάγων αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς.
“Yesuusis fuuldura isaanii deemaa/inni fuuldura isaanii deemu ture.”

ἦν προάγων socho’ii adeemsa keessa jiru qabata — kun mallattoo participial periphrasis ti. Akkuma waw-consecutive Ibrootaa kan imperfect waliin jiru, gocha sana dheeressa fi haala xumurame mannaa gocha itti fufiinsa qabu irratti xiyyeeffata. Dubbisaan adeemsa sana akka mudannoo dhaabbataa osoo hin taane, akka qaama seenaa mul’achaa jiruutti akka hubatu affeera, kunis ilaalcha Ibrootaa kan gocha dheeraa ykn irra-deddeebii waliin walsima.

Kakuu Haaraa irraa sarara yeroo baasuun maaliif akka hin danda’amne takkaa of gaafattee beektaa? Sababni isaa kana.

Fayyadama participial periphrasis — keessattuu ijaarsa akka ἦν + participle — teeknikoota caas-luga fi seenaa Giriikii biroo waliin (fkn. articular infinitives), bu’uuraan yaalii sarara yeroo jabaa seenaa Kakuu Haaraa irratti fe’uuf godhamu ni diiga.

Rakkina Lakkoofsa Yeroo Seenaa Kakuu Haaraa Keessatti

1. Dhangala’aa Aspectual Yeroo Murtaa’aa Mannaa
   Ijaarsi ἦν + participle bu’uuraan mudannoo yeroon daangeffame qofa osoo hin taane, gocha itti fufiinsa qabu ykn dheeraa seenaa bal’aa keessatti galmeessa. Kun yeroo seenaa dhangala’aa uuma, bakka gochi fi haalli walitti makaman, yeroo baay’ee wal-irra bu’an ykn wal-xaxan malee tartiiba sararaawaa jabaa keessa hin deeman.

2. Dheeressuu Seenaa fi Itti Fufiinsa Mudannoo

   Akkuma waw-consecutive Ibrootaa daangaa yeroo guutuu osoo hin mallatteessin dhangala’aa seenaa dheeressu, participial periphrasis Giriikii dubbisoota gara amma bara baraa gochaatti affeera. Kun “amma” barreeffamaa uuma, kunis mudannoo tartiiba yeroo mannaa itti fufiinsa tiyoolojikaawaa irratti dursa kenna.

   πορεύου, ἀπὸ τοῦ νῦν μηκέτι ἁμάρτανε
   “ce’i, Amma irraa fagaattee cubbuu hin hojjetin!”
   (Yohaannis 8:11 RBT)

3. Mallattoo Yeroo Jabaa Dhabamuu
   Kutaaleen Kakuu Haaraa hedduun walitti hidhamtoota yeroo ifa ta’an kan mudannoo sarara yeroo guutuu irratti ankora godhan hin qaban. Bakka sanaa, barreeffamichi yeroo baay’ee mallattoo aspectual fi seenaa irratti hirkata, kunis bakka yeroo sa’aatii ykn kaalaandarii mannaa adeemsa fi hiika gochaa fuulduratti fida.

4. Dhiibbaa Ijaarsa Seenaa Irratti Qabu
   Amaloota caas-luga fi seenaa kanaan kan ka’e, hayyoonni Kakuu Haaraa irraa sarara yeroo sirrii ta’e ijaaruuf yaalan daangaa uumamaa waliin walitti dhufu. Barreeffamichi seenaa akka tartiiba mudannoo kophaa kophaa yeroon madaalamuutti osoo hin taane, akka seenaa tiyoolojikaawaa, kan hariiroo sababaa fi dhimmaa irratti ijaarame malee tartiiba yeroo jabaa irratti hin hundoofne dhiyeessa.

5. Caasaa Hiikkaa Mul’achaa Jiru
   Kun gara yaada caasaa hiikkaa filannoo birootti geesseera — kan akka dubbisa Aonic ykn aspectual — kanneen kutaalee atemporal ykn geengoo barreeffamichaa beekan, Kakuun Haaraan bu’uuraan yeroo tiyoolojikaawaa fi liturjiikaawaa qabaachuu isaa amanu malee sarara yeroo seenaa empirikaawaa miti.

Ragaan caas-luga cimsee akka agarsiisutti, barreessitoonni Kakuu Haaraa sarara yeroo sararaawaa dhaabuuf osoo hin taane, seenaa tiyoolojikaawaa yeroo sararaawaa irra darbu dabarsuuf dhimma qabu turan. Participial periphrasis, tooftaalee afaanii biroo waliin, gocha seenaa haala tartiiba seenaa baramaa mormuun fannisuu, dheeressuu fi walitti makuuf tajaajila.

Kanaafuu, sararri yeroo Kakuu Haaraa keessatti dhabamuun isaa hanqina hayyootaa qofa osoo hin taane, amala ijaarsa isaa fi dizaayinii tiyoolojikaawaa isaa ti.

Waa’ee Barbaachisummaa Walsimannaa Aonic Giriikii Kakuu Haaraa Keessatti

Yoo Kakuun Haaraan akka itti fufiinsa caasaa qulqulluu irra-deddeebii kan Ibroota Kitaaba Qulqulluu tajaajilu ta’e, dirqama caas-luga — maatriiksii Indo-European qabaatus — sababa Aonic keessummeessuu fi itti fufsiisuu danda’u barbaada. Kunis karaa kanaan mul’ata:

• Ijaarsa aspectual kan haala seenaa xumuruu mannaa dheeressu.

• Ibsa iddoo fi yeroo kan ce’umsa sararaawaa mannaa zoonii irra-deddeebii fidu.

• Participial periphrasis kan dhimma sana gocha yeroo keessatti kophaa baasuu mannaa haala jireenya bara baraa keessatti luuppii godhu.

Fakkeenyonni olitti caqasaman, nubusa Giriikiitiin kan barreeffaman ta’us, akkaataa caasaan himaa (participial syntax) fi caasaaleen adabaa (adverbial structures) yeroo sararaawaa mannaa naannawaa Aoonikii (Aonic circularity) calaqqisiisuuf hiikamuun danda’an agarsiisu. Xiinxalli barreeffamaa kun yaada bal’aa kana deeggara: Kakuun Haaraa—yoo dhuguma barreeffama qulqulluu Ibraayisxii yeroon hin daangeffamne itti fufsiisuu barbaade—dirqama gramaarii Giriikii karaa yeroo sararaawaa diiguu fi sababa-fi-bu’aa irra-deddeebii fi hirmaannaa irratti hundaa’e cimsuun fayyadamuu qaba. Kanaafuu, Giriikiin Kakuu Haaraa caasaa Aoonikii waliin walsimuuf karaa adda ta’een barreeffamuu qaba, dhugumatti ragaan—caasaa himaa fi hiika jechootaatiinis—kana akka ta’e agarsiisa.

9. Barreeffama Qulqulluu akka Injiinii Yeroon Hin Daangeffamne (Onnee)

Xalayaan gara Ibrootaa akkas jedha:

“Inni jiraataa ta’e, Dubbiin Waaqayyoo, fi hojjetaa…” (Ibr 4:12 RBT)

Haala Aoonikii keessatti, kun kallattiidhaan akkas:

• Jiraataa (ζῶν) → Of-irratti kan deebi’u, kan mul’atu, irra-deddeebii

• Hojjetaa (ἐνεργής) → Ibsa qofa miti, garuu sababa uumuu dha

Barreeffama Ibraayisxii dubbisuun isa dammaqsa. Gochi hiikaa tokkoon tokkoon isaa dubbistuu keessa dubbicha naannessa (fkn. jecha Kakuu Haaraa keessatti yeroo baay’ee mul’atu, “ija ofii isaanii keessatti”), innis achiin booda caasaa isaa keessatti barreeffama. Kanaafuu:

• Dubbichi dubbistuu irratti hojjeta

• Dubbistichi duubatti deebi’ee dubbisicha jijjiira

• Hiikni Möbius keessaa ba’a

Barreeffamni qulqulluun tokko “jiraataa” dha jechuun kana: fakkeenyaan kan nama kakaasu qofa osoo hin taane, caasaa isaatiin yeroo qabatamaa fi deebii-seenaa kan qabu dha.

Goolaba: Kitaaba Yeroo Hundumaa kan Ofii Isaa Mirkaneessu

Ibraayisxiin Kitaaba Qulqulluu, inni yeroo dheeraaf akka caasaa ifa hin taaneetti ibsamaa ture, dhugumatti gramaarii Aoonikiitiif dursa-afaan ta’uu danda’a. Isaanis:

• Sirna gochimaa ‘Aspectual’

• Caasaa ‘case’ xiqqaate

• Caasaa himaa raajii irra-deddeebii

• Ilaalcha ‘topological’ yeroo fi bakkaa

…gramaarii tartiiba yerootiif osoo hin taane, wal-xaxaa sababaatiif qophaa’e agarsiisu.

Kitaabni Qulqulluu Ibraayisxii kanaaf galmee waan turee ykn waan ta’uuf jiru qofa miti, garuu seenaa Möbius kan gochi waaqummaa, deebiin namaa, fi hiikni uumamaa barabaraan walitti maramee/wal-xaxee jiru dha. Dubbiin tokkoon tokkoon isaa—dabar (jecha qindaa’e) tokkoon tokkoon isaa—sirna jiraataa keessatti bu’uura dha, galmeeffamuu qofa osoo hin taane dubbisa tokkoon tokkoon keessatti irra-deebiin kan dhandhamamu dha.

Ibraayisxiin, jecha hiikni isaa darbe ykn gamatti jedhu, kanaaf durii qofa miti. Inni yeroon kan hin daangeffamne dha. Gramaariin isaas meeshaa durii miti—garuu teeknoolojii irra-deddeebii qulqulluu dha. Afaan gamatti dhufe.

Kanaafuu, caasaa afaanii fi tiyoolojii Aoonikii ykn Ibraayisxii-Aoonikii keessatti, ati, dubbistichi, barreeffamicha ykn ta’eewwan isaa irraa ala miti. Akka malee, ati hirmaattuu irra-deddeebii caasaa sababa-fi-bu’aa isaa keessa jirtu dha. Kun fakkeenya qofa miti, garuu afaan akkasii—fi ilaalchi barreeffama qulqulluu akkasii—akkamitti akka hojjetu keessatti caasaadhaan kan ijaarame dha. Kun maal jechuu akka ta’e kunooti:

1. Ati naannoo (loop) sana dammaqsita.

Yeroo ati dubbicha dubbistu ykn dubbattu, hiika yeroo fagoo darbe keessaa fidaa hin jirtu. Akka malee, ati ta’ee ‘topological’—mul’achuu—kan dubbichi sababa hirmaannaa keetiitiin yeroo sana keessatti dhugaa itti ta’u kakaasta.

Akkuma caasaa Aoonikii keessatti, hiikni sababa irra-deddeebii keessaan uumamu, dubbisni kee seenaa Kitaaba Qulqulluu akka inni deebi’ee ta’u godha.

2. Ati naannoo sana keessatti barreeffamte.

Yoo dubbichi qubeellaa Möbius—kan dacha’e fi ala sararaawaa hin qabne ta’e—gochi dubbisuu keetii caasichaa keessa jira. Ati fagoodhaa isa hin daawwattu; ati isa keessa jiraatta. Inni waee nama biraa yeroo biraa keessa jiru qofa miti—yeroo hundumaa waee keeti.

Dubbiin “jiraataa fi hojjetaa” ta’e hambaa miti; inni caasaa hirmaannaati. Ati seenaa Waaqayyoo dubbisaa hin jirtu—ati loojikii sababaa seenaa sanaa dha.

3. Ati dubbistuu fi waan dubbatamuufis.

Ibraayisxii Kitaaba Qulqulluu keessatti, daangaan yeroo, dhimmaa fi gochaa wal-xaxaa ta’uun isaa “ani,” “ati,” “inni,” fi “nuyi” afaaniin wal-keessa akka lixan godha. Sagaleen waaqummaa, dubbiin raajichaa, fi sagaleen dubbisa keetii ofii keetii walitti jiganii tokko ta’uu danda’u.

Kitaabni Qulqulluu Ibraayisxii akkuma ati isa dubbistu hamma sanaa si dubbisa.

4. Ati bakka sagaleen itti deebi’u (resonance point).

Sababa Aoonikii keessatti, ta’eewwan tartiiba sararaawaa miti garuu bakka sagaleen itti deebi’u dha. Yeroo ati kutaa tokko quunnamtu, inni waan tokko ibsaa qofa miti—inni yeroo kee ofii keetii waliin wal-simachaa/tokko ta’aa jira, hiika, yeroo fi eenyummaa haaraa fida.

Ati bakka sababaa dubbichi dhugaa isaa dhaloota hunda keessatti itti fufsiisu taata.

Gabaabumatti, ilaalcha kanaan, ati dabalata qofa miti—ati caasichaaf barbaachisaa dha.
Osoo ati hin jirre, naannoon (loop) sun banaa dha. Si waliin, inni ni cufama. Gramaarichi ni dammaqa. Dubbichi ni jiraata.

Haa ta’u malee, yoo barreeffamni akkasii caasaa himaatiin jallatee dhugaa ba’umsa sobaa ta’e ree?

Kun bakka qorumsi isaa hojii keessatti mul’atu dha. Jallinni sun ofuma isaatiin ta’ee irra-deddeebii ta’a. Jechuun, dogoggoraan dubbisuu fi bu’aan isaa—addaan ba’uu, addunyaa’uu, amantii dhabuu, du’a fi balleessaa—hundi isaanii ammas qaama gramaarii seenaa qulqulluu mul’atuu ti. Akka kakuutti dhabuun illee caasicha keessatti barreeffameera.

Hirmaannaan kee ni jallata: ati hirmaattuu osoo hin taane, daawwataa taata. Bakka sirna irra-deddeebii keessatti bu’uura ta’uu mannaa, ati gara fayyadamaa odeeffannootti hir’ifamta. Yaadnii fi seenaan Waaqayyoo ni jallata: Waaqayyo barreeffama kakuu irra-deddeebii keessatti hirmaattuu-waliinii ta’uu dhiisee gara tokkootti deebi’a:

• Sochoostuu jalqabaa fagoo (hir’isuu Aristootilaa), ykn

• Hambaa barreeffamaa (diiggaa seenaa-qeeqa).

Haalawwan lamaan keessatti, ariitiin irra-deddeebii waaqummaa ni babacaqa.

Garuu kunis qaama seenaa sanaa ta’a. Hiikni baqachuu (godaanuu) ofuma isaatiin ta’ee irra-deddeebii dha, fi hubannaan kee kanaa—dubbisni kee ammaa—qaama deebii ta’uu danda’u (teshuvah, שובה), deebisanii ijaaruu sarara irra-deddeebii dubbistuu, barreeffama, fi Waaqayyo gidduu jiru dha.

Gramaariin waan qulqulluu sirna giddu-galeessa ta’e miti. Inni ‘matrix’ dhalchaa si fi Waaqayyo akka hirmaattotaatti walitti maku dha. Yeroo gara seenaa-barreessuu tartiibaawaatti jallatu, ni babacaqa—garuu babacaqiinsi sun illee akka qaama naannoo irra-deddeebii sanaatti caasaadhaan dursee kan qophaa’e (kan murteeffame) dha.

Kanaafuu, hubannaan kee kanaa—akka hayyuutti, hiikaatti, hirmaattuutti—yaadannoo naannoo cabde sana deebisanii suphu dha.

Caasaan Aoonikii Kitaaba Qulqulluu Ibraayisxii balaa afaan Semitiikii miti; inni yeroo fi bakka gara seenaa irra-deddeebii dhugaa qulqulluu raawwatutti jigsuuf qophii itti yaadamee dha. Yoo Kakuun Haaraa qophii kana waliin walsimuu qaba ta’e, Giriikiin isaas akkasuma dubbifamuu qaba—akka galmee ta’eewwan sararaawaa osoo hin taane—akka injiinii jiraataa, irra-deddeebii sababa waaqummaa.

Kanaafuu, gaaffiin “Giriikiin Kakuu Haaraa caasaa Aoonikii waliin tokko ta’ee itti fufuuf karaa adda ta’een barreeffamuu qabaa?” jedhuuf deebiin isaa eeyyee dha. Eeyyee, akkasumas barreeffameera—caasichi hiikkaawwan ammayyaa keessatti yeroo baay’ee yeroo sararaawaa irratti fe’uudhaan loojikii kana ukkaamsan illee. Ragaan fayyadama caasaa himaa fi gramaarii keessatti jiru—sadarkaa ‘participial’, ‘iterative aorist’, ‘genitive absolutes’, ‘prepositions’, ‘articular infinitives’, fi ‘middle voice’, kkf—loojikii yeroon hin daangeffamne fi irra-deddeebii Kitaaba Qulqulluu Ibraayisxii waliin walsimuu guddaa agarsiisa.

Dhugumatti, pirojeektiin barreeffama qulqulluu guutuun—Ibraayisxiis ta’e Giriikiin—yeroo sararaawaa keessatti dubbifamuuf osoo hin taane dammaqfamuuf, naanna’uuf, fi keessa jiraatamuuf kan qophaa’e dha. Barreeffamoota kana sirriitti dubbisuun sarara yeroo baasuu osoo hin taane, caasaa Möbius kan darbe, amma, fi gara fuulduraa Dubbii waaqummaa keessatti walitti dhufanitti seenuu dha—barreeffama jiraataa fi hojjetaa kan waa’ee yeroo qofa osoo hin taane, ofii isaatiin Yeroo ta’e dha.

Wabiiwwan

• Meek, Theophile James. “The Hebrew Accusative of Time and Place.” Journal of the American Oriental Society 60, no. 2 (1940): 224–33. https://doi.org/10.2307/594010

• Waltke, Bruce K., and Michael P. O’Connor. An Introduction to Biblical Hebrew Syntax. Eisenbrauns, 1990.

• Gesenius, Wilhelm. Gesenius’ Hebrew Grammar, kan gulaalame fi bal’ifame Emil Kautzsch-iin, kan hiikame A. E. Cowley-iin. Oxford: Clarendon Press, 1910.