“Mataa/fiixee keessatti elohim…”
“Sababa yaada foonii du’a dha, yaada Hafuuraa immoo jireenya-zoe fi nagaa dha.” Roomaa 8:6 RBT
Loogiin jalqaba irraa kaasee waan hundumaa murteessa. Kanaafuu loogiin “jalqaba” irratti eegale. Bakka jechi Ibirootaa “reshith” akka “jalqabaatti” hiikametti, loogiin Macaafa Qulqulluu hafeef eegale. “Reshith” dhimma dhugaatiin maqaa dubartii “mataa” jechuudha. Jechi kormaa “rosh” jedhu kan “mataa” jechuudha sirriitti “mataa” jedhamee hiikameera, garuu yeroo gara ishii, reshith, dhufanitti, loogiin dhiiraa irraa fagaate. Dogoggorri lakkoofsa hin qabne (kumaatama) addunyaa hiikaa fi hiikkaa keessatti hordofaniiru, hundi isaa sababa ishiin madda ta’uu hin dandeessu jedhamee yaadameefi. Bu’aan isaa dhoqqee addunyaa naannoo kee guute “Macaafa Qulqulluu” jedhamuudha. Hubachuun hin danda’amu, dubbisuufis baay’ee ulfaataadha (kanaafuu gabaan “hiikkaa” lakkoofsa hin qabne kanneen mala jecha jijjiiruu garmalee fi nama dinqisiisu fayyadamanii baay’ateera). Kana malees, ragaan addunyaa duratti mul’atu kan hin falmamne—namoonni akka dukkana, kophummaa, haaloo, fi gadda keessatti kuffisee dhiisa. Kana irratti, sobduu, ajjeestuu fi hattuu lakkoofsa hin qabne uumeera. Du’aan guuteera.
Jalqaba irratti loogiin yoo dogoggore, wanti hundi ni bada. Kanaafuu, wanti hundi Dogoggora.
Strong’s #7225, reshit, [dubartii] mataa. Kun dubartii rosh, #7218 ti. Hundeen jechoota kanaa hin fayyadamne garuu hiika sosocho’uu, hollachuu qaba. Akka “mataatti” (sababa inni sosocho’uuf) hubatamee fi asitti yeroo dheeraaf akka “jalqabaatti” hiikame.
Bakka ani dubbachuu danda’u hundatti, jechi “mataa” jedhu kun hiika “madda bishaanii”, jechuun madda, yookiin fiixee gaaraa tiin fayyadama. “Maddi” akka “jalqabaatti” fudhatamuu danda’a garuu hiikni isaa kan yeroo idilee miti, fi barreeffama qulqulluu keessatti rosh/reshit yeroo-bakka sararaawaa wajjin walitti dhufeenya qabaachuu isaa wanti agarsiisu hin jiru. Seeraan yoo ilaalame, afaan Ibirootaa keessatti jechi “yeroo” jedhu hiika yeroo sa’aatii, yeroo atoomikaa, yeroo sararaawaa, yookiin yeroo-bakka jedhuun hin jiru. Kan jiru yeroo murtaa’e, waqtii, yeroo laguu, sanaan booda, amma, barabaraa, fi yeroo boruu, yeroo galgalaa qofa. #6256 ilaali. Yoo wanti jiru ta’e gidduu yeroo-bakkaatti wal qabata.
Barreessitoonni asitti mataa isa dubartii filatan. Maaliif? Tarii icciitiin Macaafa Qulqulluu inni hunda caalaa rakkisaan as jira. Gochimoonni hundee hedduun kan wal-madaalan fi ta’e jedhanii kan uumamanidha. Kanneen beekamoo ta’an hayah (ta’uu), nun (baay’achuu), fi harah (ulfaa’uu) dha. Kunneen afaan Ibirootaa keessatti baay’ee barbaachisoodha. Isaan faallaa yookiin poozatiivii-neegatiivii, gama gosa-faallaa gosaa calaqqisiisu. Qubeelee dhuunfaa akka mallattootti fudhachuun:
היה hayah: [Kunoo – harka – Kunoo] ta’uu
נונ nun: [sanyii – qofoo/mismara – sanyii] baay’achuu
הרה harah: [Kunoo – mataa – Kunoo] ulfaa’uu
Qubee Ibirootaa durii resh:
mataaMaqaan Maariyaam Ibiroota miryam (Strong’s #4813) irraa kan fudhatame yoo ta’u, Ibiroota marah irraa hiika “hadhaa’aa” fi “fincila” yookiin “fincilaa” qaba. Ishiin ofii ishii wajjin mormiti.
Fincilaa-Hadhaa’aa [Maariyaam], guyyoota kanneen keessatti ka’uun, ariitiin gara biyya gaaraatti gara Biyya Darbitoota [dhagaa] [Yihuudaa] geeffamte, mana Inni-Yaadateera [Zakaariyaas] seentee Waaqayyo-Torba [Eliizaabiet] nagaa gaafatte…
Iyyitee sagalee guddaadhaan akkas jette “Iji garaa keetii eebbifamaadha, kun immoo eessaa natti dhufe, haati Gooftaa kootii gara kootti dhufuun ishii? Kunoo, sagaleen nagaa keetii gurra koo yeroo seenu, mucaan garaa koo keessatti gammachuudhaan utaale… (Luqaas 1:39-44 RBT)
Akka mucaa dhiiraa garaa si’ool keessatti liqimsamee, nagaa Eliizaabiet (Waaqayyo Torba) yommuu dhaga’u utaalu.
Fincilaa-Hadhaa’aa [Maariyaam] nagaa Waaqayyo Torba [Eliizaabiet] dhageessi
Kunoo Kunoo
Hubannoo kanaan, “Mataa keessatti” kan jedhu madda jireenyaa ofii isaatiin wal qabata. Jireenyi ulfaa’e. Elohim ulfaa’e. Hewaan, “Haadha Warra Jiranii/Hundaa”. Haadha jireenya barabaraa hundaa. Yommuu ishiin ulfina ishii hundaan mul’attu, ishiin hammam bareedduu akka taatu tilmaami?