Ibsa gabaabaa.
Barreeffama kana keessatti, Logos—akka seera qindeessaa kan carraa gara ijaarsa ceesisu hubatamu—akka hojii aonic (kan hin turre, kan sarara yeroo hin hordofne, kan bakka irratti hundaa’e) ilaalchisuuf mala qajeelaa qopheessina. Amaloota qajeelchaa afaan Ibraniicha Kitaaba Qulqulluu (morphology aspectual, mallattoo wanta yeroo daangeffame) fi afaan Giriikii durii fi Giriikii Kakuu Haaraa (periphrasis participial, infinitive maqaa qabu), akkasumas hiika bu’uuraa Homeric λέγω (“filuu, walitti qabuu, sirnaan kaa’uu”) irraa kaanee, Logos akka hojjetaa filannoo-fi-qindeessuu kan dirree adda hin baafamne gara ijaarsa madaalawaa fi qindaa’aa jijjiiru ibsuun ni danda’ama jennee falmanna.
Fakkeenya topology (Möbius strip, torus), fiiziksii walitti qabama baay’ee (lattice coherence, superconductivity, crystallization), fi baay’ina guddina lubbuu (toroidal embryogenesis, jijjiirama epidermal saffisaa) irraa fudhatameen jecha qaamaa argamsiisuu danda’u arganna. Kunis, qaamni hojii qindeessuu afaan dura ta’e akkamitti agarsiisu akka danda’u hubachuuf jecha. Gaaffiin kun amantii seenaa miti, garuu yaada gosa hedduu walitti fidu: ijaarsi afaanii mala qindeessuu uumaa agarsiisa, yoo guutame, ijaarsa negentropic yeroo dheeraa sirna uumamaa keessatti fiduu danda’a —kan afaan durii “Logos Ratio foon ta’e” jechuun ibsu.
Seensa
Logos akka “sababaa, jecha, raashiyoo” bu’uura saayinsii qaba; sababni isaas herrega jireenya ykn uumamaa agarsiisa. Hayyoonni amantii gara yaada walxaxaa hedduu geessisaniiru, garuu yaada yeroo durii (fakkeenyaaf Heraclitus) irraa kaasee seera sirrii addunyaa kan jijjiirama yeroo hunda jiru (flux) qindeessu dha.
ἄνθρωπος ἐν εὐφρόνῃ φάος ἅπτεται ἑαυτῷ ἀποσβεσθεὶς ὄψεις
“Namni, halkan keessa, ifa ofitti maxxansa, kan mul’ata dhabee.”(Heraclitus DK B26)
Maqaan Heraclitus mataansaa “Gooticha Beekamaa” jechuu dha, maqaa Hera, Malka Waaqaatii irraa fudhatame. Heraclitus (c. 535 – c. 475 BCE) yeroo jalqabaaf jecha “Logos” (Λόγος) gara yaada bu’uuraa fi saayinsaawaa kan ijaarsa sirrii uumamaa ibsuutti ol kaasuun beekama. Yoo Logos dhagaa ta’e, dubbii ijaarsa uumamaa ta’a. Jechi kun hiika bu’uuraa herrega, raashiyoo, yookaan qixa qaba.
Herrega Giriikii, joometirii, muuziqaa fi fiiziksii keessatti, Logos yeroo hunda “Raashiyoo,” “Qixa,” yookaan “Safartuu” jechuun hiikama. Fayyadama isaa kan ifa ta’e fi beekamaa ta’e Euclid’s Elements keessatti argama, bakka Logos bu’uura kutaa V ta’ee jiru, kan qixa irratti xiyyeeffatu. Hiikni Euclid (Euc. 5 Def. 3):
λόγος ἐστὶ δύο μεγεθῶν ἡ κατὰ πηλικότητα ποιὰ σχέσις
“Logos [Raashiyoo] walitti dhufeenya gosa lama gidduu jiru dha.”
Hiikni kun bu’uura joometirii Giriikii dha; Logos jecha walitti dhufeenya safartuu gidduu jiru agarsiisa (fakkeenyaaf, A B caala, ykn A:B = 2:1). Jechoota biraa irraa kan madde. Ἀναλογία (analogia) yaada qixa kan Logos irratti hundaa’e, qixxummaa raashiyoo (ἰσότης λόγων, Arist. EN 113a31) jechuun hiikama. Sagaleen muuziqaa gammachiisaa (fakkeenyaaf, octave, fifth, fourth) raashiyoo lakkoofsa salphaa (1:2, 2:3, 3:4) waliin wal simata.
τῶν ἁρμονιῶν τοὺς λόγους
“raashiyoo harmonii”(Aristotle, Metaphysics 985b32; 1092b14)
Kitaaba Harmonics (pp. 32–34 Meibom) keessatti, Aristoxenus λόγοι ἀριθμῶν akka “raashiyoo lakkoofsa” ibsa. λόγος fayyadamuun rhythm ijaara, walitti dhufeenya arsis fi thesis akka raashiyoo lakkoofsa ibsa:
τοὺς φθόγγους ἀναγκαῖον ἐν ἀριθμοῦ λ. λέγεσθαι πρὸς ἀλλήλους (Euc. Sect. Can. Proëm.)
“Sagaleewwan raashiyoo lakkoofsaatiin walii wajjin ibsamu qabu.”
Aristoxenus biratti, sagalee, fageenya, fi rhythm hundi λόγος qofaan hubatamu. Sirna isaa keessatti, amala sagalee lakkoofsa qixa ta’een ibsama; ijaarsi muuziqaa raashiyoo malee hin jiru.
Jechoonni ἀνὰ λόγον (anà lógon) fi κατὰ λόγον (katà lógon) “akka fakkeenyaatti” yookaan “akka qixaatti” jechuun hiikamu. Timaeus 37a keessatti, Plato yaada λόγος gara uumamaa fi lubbuu bal’inaan fayyadama:
[ἡ ψυχὴ] ἀνὰ λόγον μερισθεῖσα
“Lubbuun akka raashiyoo qoodamte.”(Plato, Timaeus, 37a)
Asitti, λόγος akka bu’uura qixa uumamaa, ijaarsa harmonii kan addunyaa-lubbuun lakkoofsaatiin ijaaramu ta’a. Plato yaada raashiyoo muuziqaa gara ijaarsa metaphysical ol kaasuun: seerri sagalee fi rhythm muuziqaa keessatti jiru, bu’uura lubbuu fi uumamaa ta’a. Plato yeroo uumama lubbuu (ψυχή) fi qoodama qixa (ἀνὰ λ. μερισθεῖσα) ibsu, Logos akka raashiyoo sirrii, qoodama madaalawaa agarsiisa.
Afaansaa fi falsafaatti dabalee, λόγος hiika herrega, lakkaa’insa, yookaan herrega maallaqaa qaba, agarsiisa hojii dhugaa. Hojii bulchiinsaa fi maallaqa keessatti, λόγος herrega, qorannoo, yookaan lakkaa’insa maallaqaa agarsiisa, fakkeenyaaf:
- σανίδες εἰς ἃς τὸν λόγον ἀναγράφομεν – gabatee herrega irratti barreessinu (IG 1.374.191)
- συνᾶραι λόγον μετά τινος – nama waliin herrega xumuru (Ev. Matt. 18.23)
- ὁ τραπεζιτικὸς λόγος – herrega baankii
Kanaaf, bu’uura raashiyoo hojii namaa keessatti jira: herregni tokko madaalawaa ta’uu qaba, akka baasii fi galiin wal simatan. Raashiyoon wal qixxummaa muuziqaa, joometirii, fi qoodama uumamaa ijaaru, hojii herrega keessatti hojiirra oola, agarsiisa Logos humna walitti fiduu fi qindeessuu ta’uu isaa.
Fayyadama herregaa kun hiika bu’uuraa jecha Logos ta’ee, Heraclitus fi hayyoota biroo irratti dhiibbaa godhe. Yoo Logos seera herregaa ijaarsa uumamaa uumuu danda’u ta’e, hayyoonni akka seera sirrii addunyaa kan jeequmsa uumamaa irraa ijaarsa uumuu danda’u fudhachuu danda’u. Yaadni falsafaa kun bu’uura dhugaa, agarsiisaa, fi lakkoofsa Giriikii irratti hundaa’a.
Kutaa I: Dhagaa Ijaaraa fi Herregaa
1.1 Bu’uura Hiikaa: Légo akka Hojii Bu’uuraa
Ulfaata metaphysical Logos hubachuuf, bu’uura isaa qaamaa ilaaluun barbaachisa. Duraan dursee Logos “sababaa” jechuun yookaan “dubbi” jechuun hin turre; hojii harkaa, kan hojii ijaaraa Homeric keessatti fayyadamaa ture. Jechi légo (λέγω) jalqabarratti “filuu,” “addaan baafachuu,” “walitti qabuu,” yookaan “sirnaan kaa’uu” jechuu ture.
Ijaaraa durii kan dirree dhagaa jigee ilaalu yaadi. Dirreen kun walxaxaa jeequmsa—entropii dhagaa jigee. Ijaaraan hojii sadii raawwata:
- Filannoo: Dhagaa tokko adda baasa, mallattoo fi jeequmsa addaan baasa.
- Qindeessuu: Dhagaa naanna’ee sirnaan kaa’a, bakka isaa wal bira qabu barbaada.
- Kaa’uu: Ijaarsa keessatti jabeessa.
Yeroo hojii kana irra deddeebi’amu, dhagaan jeequmsa ta’e daangaa, iddoo, ijaarsa ta’a. Kun Logos bu’uuraa dha. Dhagaa mataa isaa miti, ijaarsa miti; hojii kan dhagaa gara ijaarsa jijjiiru dha.
Seenaa keessatti hiikni jecha tokko sadarkaa gara garaa irratti hojii tokko agarsiisa:
| Sadarkaa | “Jeequmsa” (Galmee) | Hojii (Légo) | Ijaarsa (Bu’aa) |
| Dhagaa | Dhagaa/Jeequmsa | Filuu & Qindeessuu | Daangaa |
| Lakkoofsa | Argannoo/Magnitudes | Lakkaawuu & herreguu | Lakkoofsa/Waliigala |
| Sagalee | Sagalee/Phonemes | Ibsa & tartiiba | Dubbii |
| Yaada | Yaada/Data | Yaada & madaaluu | Yaada |
Kanaaf, dubbii ijaarsa uumamaa dha. Dubbachuun “dhagaa dubbii” jeequmsa carraa keessaa filachuun gara ijaarsa hiikaa jijjiiruu dha. Logos Ratio hojii waliigalaa dha kan Filannoo dirree adda hin baafamne keessaa, Qindeessuu walitti dhufeenya daangeffame keessatti, fi Jabeessuu ijaarsa jeequmsa irraa baraaru.
1.2 Jijjiirama Heraclitean fi Raashiyoo Addunyaa
Ce’umsi ijaarsa gara metaphysics Heraclitus Ephesus irraa jalqaba (c. 535 – c. 475 BCE). Heraclitus addunyaa jijjiirama cimaa (panta rhei—hundinuu ni socho’a) jedhee ilaale. Ibiddi bishaan ta’a, bishaan lafa ta’a; guyyaan halkan ta’a; lubbuun ni du’a. Yoo dhugaan laga ta’e namni lama keessa seenu hin danda’u, beekumsi akkamitti danda’ama? Addunyaan akkamitti jeequmsa guutuu hin ta’in?
Heraclitus “waan” uumamaa jijjiirama keessa jira, garuu sirni jijjiiramaa ni jira jedhe. Sirni kun Logos jedhame.
“Na hin dhaggeeffatin, garuu Logos dhaggeeffachuun, waa hundi tokko ta’uu fudhachuun ogummaa dha.” (Heraclitus DK B50)
Heraclitus biratti, Logos foormula jijjiiramaa dha. Raashiyoo kan ibiddi akka bishaan ittiin dhaamu, bishaan akka ibiddaan ittiin birmaduu. Seera sirrii addunyaa kan jijjiirama yeroo hunda jiru qindeessu dha. Logos malee, uumamaan jeequmsa magnitudes dhoowwuu dha; Logos waliin, addunyaan ijaarsa madaalawaa jijjiiramaa dha.
1.3 Euclid fi Hiika Raashiyoo
Yaadni falsafaa kun herrega Giriikii keessatti sirnaan ijaarame. Joometirii Euclid fi muuziqaa Pythagoreans keessatti, Logos jecha saayinsaawaa Raashiyoo dha.
Kitaaba Elements Euclid, Kutaa V, Hiika 3, bu’uura hiikaa kenna:
Λόγος ἐστὶ δύο μεγεθῶν ὁμογενῶν ἡ κατὰ πηλικότητα ποια σχέσις
“Logos [Raashiyoo] walitti dhufeenya gosa lama gidduu jiru dha.”
Hiikni kun bu’uura yaada keenya. Raashiyoon “waan” of danda’e miti. Lakkoofsi 2 magnitude dha; walitti dhufeenya 2:1 Logos dha. Raashiyoon haala jireenya walitti dhufeenya irratti hundaa’e dha. A “lamaan” ta’uu isaa B irratti hunda’a.
Kun yaada Analogia (Qixa), qixxummaa raashiyoo (A:B :: C:D) jedhu fide. Pythagoreans raashiyoo herregaa kun ijaarsa dhugaa uumamaa ta’uu isaa argan. Sagaleen muuziqaa gammachiisaa—octave (1:2), fifth (2:3), fourth (3:4)—raashiyoo lakkoofsa salphaa dha.
Yaada I: Yoo Logos seera herregaa kan ijaarsa harmonii sagalee fi ijaarsa joometirii uumuu danda’u ta’e, seera addunyaa kan ijaarsa uumamaa jeequmsa irraa uumuu danda’u dha.
Kutaa II: Yeroo Aonic fi Qindoomina Haala Afaanii
Yoo Logos hojjetaa ijaarsa ta’e, yeroo waliin akkamitti walitti dhufeenya qaba? Fakkeenya yeroo ammaa—sarara, yeroo, entropii—Logos hubachuuf gahaa miti. “Aon” (Aeon) ilaalcha topology irra caalaa ibsamu barbaachisa.
2.1 Qajeelcha Afaanii Aon
Afaaniin uumama ibsama. Ijaarsi afaan Ibraniicha Kitaaba Qulqulluu fi Giriikii Kakuu Haaraa “yeroo” kan garaa garaa kan gara hojii Logositti dhiyaatu qaba.
Ibraniicha Kitaaba Qulqulluu: Amaloota irra Yeroo
Ibraniichi sirna yeroo guutuu hin qabu (dura, ammaa, booda). Garuu amaloota irratti hunda’a:
- Qatal (Perfect): Hojii fixate, guutuu ta’ee ilaallama.
- Yiqtol (Imperfect): Hojii hin fixne, keessa jiru ilaallama.
Morphology Ibraniichi mallattoo yeroo cimaa hin qabu. Dhimmoota yeroo sarara irratti hin kaa’u (t₁, t₂, t₃); haala walitti dhufeenya keessa jiru. Kun ilaalcha dirree irratti hundaa’e filata. Dhimma tokko walitti dhufeenya isaa irratti (dura, booda, sababa, bu’aa) murtaa’a malee, bakka sa’aatii irratti hin hunda’u. “Aon” as keessatti naannoo topological haala walitti dhufeenya qabu, yeroo daqiiqaa miti.
Dabar Ibraniicha “Jecha” maal?
Akaakuu dabar agarsiisa ifaa kan afaan durii keessatti uumama aonic, yeroo hin hordofne agarsiisu. Gesenius akka agarsiisutti, hiika jalqabaa fi durii dabar “dubachuu” miti, garuu “sirnaan kaa’uu, tartiiba kaa’uu” dha. Hiikni biraa—bishaan qindeessuu, saba bulchuu, loltoota qindeessuu, xaxaa kaa’uu—hundinuu hojii tokko irraa maddu: tartiiba, fakkii, yookaan ijaarsa wantoota tartiiba hin qabne irratti fe’u. Erga booda “dubbi” ta’e, sababni isaas dubbachuun yaada tartiiba keessa kaa’uu dha. Kanaaf dabar Ibraniicha (“jecha”) jalqabarratti jecha sagalee miti, garuu tartiiba dhimmoota dha, ijaarsa dirree carraa keessaa qindeessame. Kun “jecha” akka haala walitti dhufeenya fi ijaarsaatti ilaalu, yeroo irratti hunda’uu miti.
Kun aonic grammar waliin wal simata. Yoo Ibraniichi dhimmoota akka haala dirree walitti dhufeenya qabu ibsu, dabar meeshaa ta’a kan haala sana qindeessu—ijaarsa uumamaa, dubbii yeroo miti. Kana ilaalchisee, Logos dubbataa miti, garuu qindeessaa, haala gara waliigalaatti qindeessu. Qatal fi yiqtol amaloota, kan guutummaa fakkii ibsan, bakka yeroo irratti hunda’uu miti. Hojii “fixate” jechuun qindoominni guutuu ta’uu; hojii “hin fixne” jechuun dirree keessa jiraachuu. Kanaaf dabar bu’uura hojii Aon ta’a: dirree qindeessuu. Grammar Ibraniicha ijaarsa pre-chronological kun eega, jechi “jecha” jedhu, bu’uura isaa keessatti, hojii qindeessuu kan aonic (abadi) ibsu dha.
Qindoomina Waaqa?
Dabar akka “qindoomina,” “ijaarsa,” yookaan “tartiiba qindaa’e” fudhachuun, “jecha” akka sagalee ammaa miti, hiika cimaa kenna: dabar = hojii yookaan bu’aa qindoomina fe’ame. Yoo jechi jedhu dabar Elohim, hiika sirrii ta’e:
“qindoomina Elohim”
yookaan
“hojii ijaarsa Elohim.”
Kun hiika jalqabaa agarsiisa:
-
Fakkeenya dabar = “qindeessuu, sirnaan kaa’uu, qindeessuu, walitti qabuu.”
-
Maqaa dabar = “ijaarsa dhimmoota qindaa’e,” “dhimma qindoomina argate,” booda “jecha dubbatame.”
Ilaalcha aonic keessatti—yeroo dhimmoota akka haala walitti dhufeenya dirree keessaatti ilaallamu—“jecha” sagalee miti; ijaarsa dha.
Kanaaf jechi “jecha Waaqa” jedhu hojii qindoomina kan Waaqa haala keessa jiru ijaaru, qindeessu, yookaan jabeessu agarsiisa.
ודבר אלהינו יקום
“qindoominni Elohim keenya ni dhaabbata / ni ijaaramti.” (Isaiah 40:8)
Kun fakkeenya miti; hiika bu’uuraa dha.
Giriikii Kakuu Haaraa: Dadhabina Xumuramaa
Giriikii Kakuu Haaraa, keessumaa barreessota Yohannis keessatti, ijaarsa yeroo cufamuu didu fayyadama, kan sensibility Ibraniicha waliin wal fakkaatu:
- Periphrastic Participles: Ijaarsi ἦν + present participle (fakkeenyaaf, “kan barsiisu ture”) haala yeroo hin daangeffamne agarsiisa.
- Articular Infinitives: Foormii τὸ γίγνεσθαι “ta’uu” akka maqaa—yaada, haala jireenya—Ta’uu agarsiisa.
Ijaarsi kun hojii akka ijaarsatti ibsa. Ilaalcha Aonic keessatti, “Jireenya Abadi” yeroo dheeraa miti (yeroo gara xumuraatti dheerate) garuu sadarkaa ijaarsa topological—haala jireenya kan yeroo sarara hin hordofne irratti jabaatu.
Kutaa III: Hojjetaa S-P-T fi Fakkeenya Topological
Amma Logos akka hojjetaa hojii ibsuu dandeenya. Hojii légo ijaaraa fi raashiyoo herrega irraa kaanee, Hojjetaa S-P-T ibsina:
- Filannoo (S): Addaan baafachuu dirree keessaa. Hojjetaan “badda jeequmsa” ilaalee carraa adda baasa.
- Kaa’uu (P): Qindoomina walitti dhufeenya. Wantichi filatame bakka isaa irratti qindeessama (Cornerstone).
- Jabeessuu (T): Jabaachuu. Wantichi ijaarsa keessatti jabeessama, jeequmsa irraa baraarama.
“Badda carraa” gara topology deemamu danda’u—“lafti qal’oo”—yeroo S-P-T hojiirra oolu.
3.1 Fakkeenya Topological: Fakkii Ofitti Deebi’uu
“Raashiyoo ofiin hojjetu” akkamitti hojjetu hubachuuf, topology ilaalla, barnoota amala joometirii jijjiirama jala hin galle.
Möbius Strip: Surfa tokko qofa fi daangaa tokko qabu. Sirna “keessa” fi “alatti” walitti fufuu agarsiisa. Ilaalcha Logos keessatti, kun ofitti deebi’uu hojjetaa agarsiisa. Logos addunyaa “alatti” irratti hin hojjetu; loop dha kan addunyaan ofitti deebi’u.
Torus: Dirree akka donut, naanna’aa cufaa fi chaana keessa qabu. Sirnoonni uumamaa hedduun dynamics toroidal fayyadamu:
- Plasmas: Qabinsa magneetikii fusion keessatti.
- Fluid Dynamics: Vortex rings.
- Biology: Dirree morphogenetic.
Torus fakkeenya sirna Aonic ta’a. Of keessatti cufamee, ofiin jiraata, fi walitti fufaa dha. Sochiin chaana gidduu naanna’a. Ilaalcha keenya keessatti, Logos akka Axis of Emergence hojjetu. Jabeenya symmetry toroidal irratti cabsuun summit tokko uuma—yaada, “horn.” Kun akkamitti eenyummaan xiyyeeffate dirree walitti fufaa keessaa dhalatu agarsiisa.
Kutaa IV: Fiiziksii Logos—Lattice, Superconductivity, fi Kristala
Hojjetaan abstract kun addunyaa irratti akkamitti mul’ata? “Qulqullummaa” yookaan “ulfinni” kitaabota durii keessatti agarsiifamu, agarsiisa mul’ata fiiziksii walitti fufinsa dha.
4.1 Lattice fi Arubbah
Jecha Ibraniicha אֲרֻבָּה (arubbah) “balbala” yookaan “daandii bishaanii” (fakkeenyaaf, “balbala samii”) jechuun hiikama. Etymology isaa, garuu, furmaata walitti makamee yookaan lattice agarsiisa (cf. Strong’s #699), akkasumas, hiika “qamadii” (cf. Strong’s #697) qaba. Hundinuu bu’uura רבה irraa kan madde baay’achuu jechuu dha.
Fiiziksii condensed-matter keessatti, lattice ijaarsa walitti dhufeenya murtaa’e dha kan excitation itti darbu. Diamond jabaa dha sababni isaa atomii carbon isaa lattice sirrii keessatti ijaarame; graphite laafaa dha sababni isaa hin ijaaramne. Garaagarummaan kun waan (carbon) miti, garuu Logos (raashiyoo ijaarsa) dha.
4.2 Superconductivity akka Walitti Fufinsa Sadarkaa
Fakkeenya dhugaa kan “cubbuun hin jirre” yookaan “hin cabsamne” superconductivity dha.
Conductor keessatti, electron lattice atomii waliin wal rukutu, humna akka ho’aatti dhabu (resistance). Kun entropii dha—fakkeenya “du’aa” yookaan “cabsamaa.” Garuu, yeroo wanti tokko gara ho’a murtaa’aa gadi bu’u, electron walitti makamu Cooper pairs ta’uun. Isaan kun bosons ta’anii sadarkaa quantum tokko keessa walitti makamu. Lattice keessa hin rukutamne. Resistance gara zero ta’a.
Fakkeenya:
- Resistance/Ho’a: Cubbu/Entropii/Cabsamaa (Odeeffannoo dhabu).
- Lattice: Seera/Ijaarsa/Torah.
- Cooper Pairs: “Foon” kan Logos qindeesse.
- Superconductivity: Jireenya Abadi (Sochii humna hin cabsamne).
Uumamni ijaarsa isaa sadarkaa gara garaa walitti fufsiise, dhabama keessa isaa xiqqeessa. “Logos foon ta’e” jechuun sirna lubbuu sadarkaa gara garaa walitti fufsiise (molecular → cellular → neural), sadarkaa sirna isaa sirnaan fooyyessu.
4.3 Kristala: Galaana akka Kristala
Mul’ata 4:6 “galaana kristala fakkaatu” jechuun ibsa. Ilaalcha keenya keessatti, kun fakkii dhaabbataa miti, garuu jijjiirama sadarkaa dha.
- Galaan (Liquid): Entropii ol’aanaa, carraa, jeequmsa, daandii hin qabne. “Abyss.”
- Kristala (Glass): Entropii xiqqaa, murtaa’aa, ijaarsa, daandii qabuu.
Kristala carraa gara ijaarsa ifaa, humna baachuu danda’u jijjiira. Logos “galaan” carraa namaa guutuu keessatti, jeequmsa gara “Qaama”—ijaarsa walitti fufaa jijjiira.
Kutaa V: Herrega Hir’ina—Qixa fi Raashiyoo
Amma gara bu’uura jireenya barreeffama kanaa geenye. Yoo Logos Raashiyoo ta’e, dhuunfaa akkamitti walitti dhufeenya qaba? Kun gaaffii “Yohaannis Dhiqaa”:
“Inni ni guddachuu qaba, ani garuu ni xiqqaachuu qaba.” (Yohaannis 3:30)
Kun yeroo hedduu akka of gadi qabuu ilaalama: “Ani guddaa dha, xiqqaachuu qaba.” Garuu ilaalcha topology keessatti, hiikni kun dogoggora herregaa dha. Raashiyoo keessatti, yoo tokko xiqqaate, biraan ni guddata. Yoo raashiyoon Yohaannis Dhiqaa fi Kiristoos Masiihaa 2:1 ta’e, gara 1:1 ta’uu qaba. Kana jechuun kan xiqqaate ni guddata, kan guddate ni xiqqaata.
5.1 Ofii Dogoggora Qixa (Chronos)
Haala Chronos (yeroo sarara), ofii namaa akka safartuu ofii hojjetu. Scalar ofii ofii dha. Ofiin jireenya ofii safara: jiraachuu koo, yeroo koo, ilaalcha koo.
-
Qixxummaa gara Ammaa: Ani kan ani Dogoggora Sadarkaa: Ofiin yeroo ammaa waliin hin walsimu, yeroo hunda duubatti hafee yookaan gara fuulduraatti yaada.