Skip to content

Barreeffama Bo’oo Silo’aamEnglish · አማርኛ · العربية · বাংলা · Čeština · Deutsch · Español · فارسی · Français · Hausa · हिन्दी · Magyar · Bahasa Indonesia · Igbo · Italiano · 日本語 · 한국어 · मराठी · Nederlands · Afaan Oromoo · ਪੰਜਾਬੀ · Polski · Português · Română · Русский · Svenska · Kiswahili · தமிழ் · ไทย · Türkçe · Українська · اردو · Tiếng Việt · Yorùbá · 中文

Bara 700 D.K.B. naannoo sana Boolla Hizqiyaas keessatti bocame. Galata fakkii: Zev Radovan. Akka moodelota AI (sammuu nam-tolchee) tti, kana hammaroo fi madaafiin bocuuf sa’aatii 3.5 hanga 7 fudhata. Yeroo jalqaba irratti kaartuushii (bakka diriiraa fi lallaafaa) hojjechuuf fudhatu yoo itti daballe, piroojektii sa’aatii 6-12 fudhatu, tarii guyyoota 1-2 keessatti. Kun sararoota 6 qofaaf hojii baay’eedha. Tilmaamni yeroo hunda ture jechoonni kun teeknikaa fi injinariingii ibsu kan jedhu ture, garuu jechoonni kun dhimma addaati. Safartuun lakkoofsaa hundi isaanii wal-qixa: 100, 1200. Neqevah jechuun “dhala” ykn “waraansa” jechuudha malee boolla (tunnel) jechuu miti. Waa’een “gareewwanii” hin caqasamne, garuu waan ifa hin taane kan akka “namichi gara michuu isaatti” fi “qottoon qottoo irratti” akkasumas “mirgaa fi bitaa irraa” kan jedhutu jira. Gariin namootaa seenaa kana guddisanii ibsuuf akka barreeffama ol-aanaatti (prose) fudhatu ta’a. Barreeffama qubeewwan 216 qabu kana keessa garuu seenaan baay’een hin jiru. Gariin immoo barreeffamni raajii “galmee raajii” murtaa’e hordofuu qaba jedhanii yaaduu danda’u, garuu sunis dhugaa miti. Kun barreeffama ol-aanaa hojii injinariingii guddisu miti. Jechoonni kun bifa Kakuu Moofaa keessatti argamu calaqqisiisu, kanaanis hiika guddaa qabu. Kun barreeffama harka “cursive” Paale’oo-Ibirootaatiin (qubeewwan gurguddaa bocuuf salphaa ta’aniin miti) yeroo barreessaan Isaayyaas (fi Miikiyaas, seenaa Moototaa tokko tokko, Faarfannaa, kkf) hojii isaa hojjechaa turetti—barreeffama raajii Paale’oo-Ibirootaatiin qubeessaa fi qalama dibaatiin barreessaa ture. Nama barumsa ol-aanaa qabuutu kana hojjete. Kun galmee barreeffamaa Macaafa Qulqulluu Ibirootaa keessatti argamu qaba. Kun nama Seera Musee (Torah) fi barreeffamoota Ibirootaa sirriitti beeku akka ta’e shakkii hin qabu. Egaa, maal jechuuf yaadaa turan?

תמה1 הנקבה2 וזה היה דבר הנקבה בעוד3 החצבם מנפם 

הגרזן אש4 אל רעו5 ובעוד שלש אמת6 להנקב וישמ קל אש ק

רא אל רעו כי הית7 זדה8 בצר9 מימן ומהשמאל ובים ה 

 נקבה הכו החצבם אש לקרת רעו גרזן על גרזן וילכו10

   המים מן המוצא11 אל הברכה במאתים ואלף אמה ומא

ת אמה היה גבה12 הצר13 על ראש החצבם

Isheen xumurameetti, Dhaltittiin (“ishee waraanamte”). Kunis wal-simannaa Dhaltittii irra-deddeebii warra dhagaa qoran, warra gara fuulduraa fi duubatti sosochoosan Qottoo, namni hundi gara michuu isaatti, akkasumas irra-deddeebii tajaajiltoota dubartoota sadii gidduutti, inni dhaga’ameera, sagalee namichaa gara michuu isaatti waamuu, isheen ishee boontuu keessatti Rakkina/Marfama mirgaa fi bitaa irraa taateetti; guyyaa/mul’ata Dhaltittii keessatti warri dhagaa qoran rukutan, namni hundi michuu isaa qunnamuuf, qottoon qottoo irratti, akkasumas Bishaan-Lachuu Madda irraa gara Horaatti dhibba-lamee fi kuma tajaajiltuu dubartii keessatti deeman; ol-aantummaan/koonni Marfamaa mataa warra dhagaa qoran irratti dhibba tajaajiltuu dubartii ta’eera.

Barreeffama Girgiddaa Irratti…

בצר לי אקרא יהוה ואל אלהי אקרא וישמע מהיכלו קולי ושועתי באזניו 

“Rakkina/marfama kootti Inni Jira nan qunnaman, gara warra jajjaboo nan waammadha, inni sagalee koo mana qulqullummaa isaa keessaa ni dhaga’a, iyyi koo gargaarsaaf gurra isaa keessa ni lixa.”

(2 Saamu’eel 22:7 RBT)

הנני עמד לפניך שם על הצור בחרב והכית בצור ויצאו ממנו מים ושתה העם

“Kunoo! inni fuula kee dura achi dhaabbatu, Kattaa [הַצּוּר֮] irra Bakka Onnee (“Horeeb”) keessatti; ati Kattaa keessa rukutteetta, isaanis, Bishaan-Lachuu, isaa keessaa ni ba’u, Ummanni, inni dhugeera!”

(Ba’uu 17:6 RBT)

שמעו אלי רדפי צדק מבקשי יהוה הביטו אל צור חצבתם ואל מקבת בור נקרתם

“Gara kootti dhaga’aa, isin warra qajeelaa ari’attan, isin warra Inni Jira barbaaddan! Gara kattaa isin qortanii fi gara hammaroo boolla isin qottanii xiyyeeffannaadhaan ilaalaa!”

(Isaayyaas 51:1 RBT)

“Sababni isaas Karra hundi Wayinii Aarii Ejja ishee irraa dhuganiiru! Mootonni Lafaa ishee wajjin ejjaniiru, Daldaltoonni Doonii Lafaa Humna Boona ishee irraa sooromaniiru!”

(Mul’ata 18:7 RBT)

“Akkasumas ani, ofii kootii sitti nan dubbadha, ati Dhagaa (“Petros”), Kattaa kana irratti, ani Waldaa Waamame koo nan ijaara, karra Addunyaa Jalaa (“Hades”) ishee hin mo’atu!”

(Maatewos 16:18 RBT)

Yaadannoo
  1. הנקבה akka “boolla” ykn “qotinsa” tti hiikuun baay’ee nama kofalchiisa, hiika jechichaa irraas baay’ee fagaata; “qo’annoo ol-aanaa” qofatu gowwummaa akkasii uumuu danda’a. Garuu yoo jechi tokko karaa murtaa’e tokkoon itni tajaajilamaa jira jettee amante, egaa waan hundi ni danda’ama.
  2. Gesenius akka yaadeetti תמה-f bakki gahaa hin jiru ture, kanaaf תמ jedhee yaade, garuu rakkoon isaa garaagarummaa koornayaati. Bakki gahaan garuu jira, sababni isaas qubeen barbaachisu baay’ee xiqqaadha. Warri kaan immoo akka dabar “jecha/waanta ajajame” ykn הנה “kunoo” jedhanii yaada dhiyeessaniiru.
  3. Akka jechaatti בעוד akka ב־ (“keessa”) + עוֹד (“ittii fufiinsa / irra-deddeebii / dabalata”) tti qoodamuu danda’a. Yoo עוֹד hiika isaa isa qabatamaa irra-deddeebii jedhuun fudhatte, בעוד jechuun “irra-deddeebii keessatti” ykn “ta’iinsa irra-deddeebii/ittii fufu keessatti” jechuu ta’a. Wiirtuun hiika isaa gocha ykn haala ittii fufu ykn irra-deddeebii qabu keessa jiraachuu dha. Hiikni baramaa “yeroo” jedhu kun yeroo wal-faana ta’uu qofa ibsa, garuu yaadni bu’uuraa yeroo ittii fufu ykn turu keessa jiraachuu dha.
  4. Paale’oo-Ibiroota keessatti, qubeewwan ’‑š wajjin wal-gita, kunis Ibiroota Macaafa Qulqulluu keessatti yeroo baay’ee אש (“ibidda”) bakka bu’a. Kun qubeessaa baramaa איש (“nama”) jedhuuf miti, inni yeroo baay’ee (’‑y‑š) dha. Barreeffamoota Semitik Kaaba-Lixaa jaarraa 8ffaa tokko tokko keessatti, Barreeffama Silo’aam dabalatee, qubeewwan kun jecha ʾîš “nama” jedhu bakka bu’uuf tajaajilu. Kunis jecha ʾēš “ibidda” jedhu wajjin qubeessaa tokko uuma, kunis haala barreeffamichaa irratti hundaa’ee addaan baafama.
  5. Bifa baramaa hin taane רעהו/רעו (“michuu isaa/hiriyyaa isaa”). Jechi איש אל רעהו jedhu Macaafota Ibirootaa fi Raajota keessatti yoo xiqqaate si’a 30 argama.
  6. Jechi dhundhuma (safartuu harka) ibsu אמה dha, kunis dhimma kanaan jecha tajaajiltuu, garbittii, harka-birduu jedhuudha. Strong’s #519 fi Gesenius ilaali. “Dhundhuma” akka safartuutti fayyadama jechichaa qofa.
  7. הית — akka qubeessaa durii ykn hir’uu היתָה (“ta’eera”) jedhuutti fudhatama. Hir’inni akkasii (qubee ה dhumaa fi vawuulii keessaa dhiisuun) barreeffamoota durii keessatti baay’ee beekamaadha.
  8. Hayyoonni kana jecha rakkisaa barreeffamichaa jedhanii waamu. Waggoota 100 oliif hiika isaa namni beeke hin jiru, qo’annoon bal’aanis irratti taasifameera. Gesenius akka jedheetti “Kakuu Moofaa keessatti hin argamu.” Erga barreeffamichi bara 1881 maxxanfamee as, hiikni zedah jedhu ji’ooloojii irraa gara afaanii fi injinariingiitti jijjiiramaa dhufeera. Hayyoonni jalqabaa sagalee dabarsuu wajjin wal-qabsiisu, warri boodaa immoo dogoggora ijaarsaa irratti xiyyeeffatu. Barreeffamni Raanan Eichler bara 2020 yaada 16 dhiyeesseera, kan isaa immoo “wal-dhabdee” kan jedhu dha. Ta’us, yoo injinariingii ykn ji’ooloojii qofa keessatti hin hidhamne, akka dubbii raajii tokkootti yoo ilaalle, hiika salphaa argachuu dandeenya. Isaan kun namoota Macaafa Raajii qaban turan. Macaafni Ibirootaa raajii malee waan biraa maal qaba? Garuu hayyoonni raajii hin jaallatan. Kun beekamtii isaaniitiif gaarii miti jedhanii yaadu. Kanaaf hiika saayinsaawaa fakkaatu barbaadu. Garuu raajiin qo’annoo raajii durii keessatti hin dabalatamu. Bakki itti barreeffame boolla Yerusaalem jalaa waan ta’ee qofaaf dhimmi isaa waa’ee boollaa ta’uu hin qabu. Ibiroota Macaafa Qulqulluu keessatti wal-fakkii salphaa qaba: זדה — hundee זוד / זדה irraa (cf. זֵד, זָדוֹן; Strong’s H2086/H2087), hiikni isaa “boonummaan, of-tuulummaan, ykn humnaan gochuu” jechuudha. Akka maqaatti boonummaa ykn humnaan gochuu ibsa. זֵ֣ד boonaa (dhiira) fi זֵדִֽים boonota (baay’ee) Kakuu Moofaa keessatti ni argamu. Dhalaan isaa immoo salphaatti זדה zedah ta’a. Maajikiin hin barbaachisu.
  9. Kun akka qubeessaa hir’uu בצור “kattaa keessa” jedhuutti fudhatameera, garuu צוּר daangessuu, marsuu, fi צַר dhiphoo, rakkina, marfama ilaali. Kun yaada “mirgaa fi bitaa irraa” jedhu wajjin sirriitti deema.
  10. ילכו (hundee הלך, H1980 deemuu irraa) yaa’insa bishaaniitiif gocha baramaa miti. Hiikni isaa inni qabatamaan socho’uu (“deemuu, adeemuu”) dha. Bishaaniif yeroo tajaajilu, hiika “fagaachuu” ykn “ittii fufuu” qaba malee akka bishaaniitti “yaa’uu” jechuu miti. Ibiroonni Macaafa Qulqulluu yeroo baay’ee נזל, נבע, שטף fayyadamu.
  11. המוצא   Strong’s H4161 (מוֹצא) wajjin wal-gita, hundee יצא (“ba’uu”) irraa dhufe. Kunis bakka ba’iinsaa, madda, ykn burqaa jechuudha.
  12. Ibiroonni “ol-ka’iinsa” ibsuuf jechoota lama qabu. קוֹמה (Strong’s #6967) dheerina safaramu ibsa. Faallaa kanaatiin, גבה (Strong’s #1363) ol-ka’iinsa akka boonummaa ykn ulfinaatti ibsa. Jechoonni kun wal-jijjiiranii hin tajaajilan: qomah dheerina safaramu irratti xiyyeeffata, gobah immoo ol-ka’iinsa adda ta’e irratti xiyyeeffata. גבה ol-ka’uu, boonuun ilaali. Dhundhumni 100 jedhu kun lakkoofsa “boonummaa” ibsu ta’uu danda’a.
  13. Hundeen jecha צוּר “marfama” jedhu yeroo baay’ee durasagalee על “irratti/faalla” jedhu wajjin Macaafa Qulqulluu keessatti tajaajila (fkn. 1 Mot. 20:1, 2 Mot. 6:24). Faaruu Erbiyaa 1:10 keessatti, ידו פרש צר על כל מחמדיה “harki isaa waan ishee hawwatamaa hunda irratti marfama diriirse.”
Madda:
  1. Kantor, Benjamin. “The Siloam Inscription (ca. 700 BCE).” BiblicalHebrew.com, 2022. https://biblicalhebrew.com/the-siloam-inscription-ca-700-bce/. Kan ilaalame Muddee 26, 2025.
  2. “כתובת השילוח.” Wikipedia. Wikimedia Foundation. https://he.wikipedia.org/wiki/כתובת_השילוח. Kan ilaalame Muddee 26, 2025.
  3. Steinberg, David. “The Siloam Inscription.” Ver. 1.0, Onkololeessa 3, 2007. http://www.houseofdavid.ca/anc_heb_siloam_text.pdf. Kan ilaalame Muddee 26, 2025.
  4. Gesenius, Wilhelm. Gesenius’ Hebrew Grammar. Edited by E. Kautzsch. Translated by A. E. Cowley. 2nd English ed. Oxford: Clarendon Press, 1910. https://archive.org/details/geseniushebrewgr00geseuoft/page/n21/mode/2up. Kan ilaalame Muddee 26, 2025.